UP- Uutispalvelu

Viikon kysymys

Työnantajaliitto Matkailu- ja ravintolapalvelut Mara käynnistää perjantaina sarjan työsulkuja hiihtokeskuksissa ja niiden ohjelmapalvelutoiminnoissa.

Työsulku on lakkoa harvinaisempi työtaistelutoimi. SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm, mikä on työsulku?

– Työsulku on työnantajien työtaistelutoimenpide. Siinä estetään työntekijöiltä työnteko ja keskeytetään palkanmaksu.

Maran työtaistelu koskee vain ammattiliitto PAMin jäseniä. Onko työtaistelun kohdistaminen vain järjestäytyneisiin työntekijöihin yleistä työsuluissa?

– Se on ollut melko yleinen käytäntö.

ILMOITUS

– On mielenkiintoinen kysymys, miten vanha käytäntö sopii yhteen nykyisen tasa-arvolainsäädännön kanssa. Yhdenvertaisuuslain perusteella työntekijöitä tulee kohdella tasapuolisesti, eikä ketään saa syrjiä. Olisikin mielenkiintoista selvittää, onko syrjiminen työtaistelussa mahdollista ammattiliiton jäsenyyden perusteella.

Käyttävätkö työnantajat työsulkua vastatoimina ammattiliiton työtaistelutoimille?

– Kyllä. Usein työsululla on laajennettu työtaistelua. Esimerkiksi jos työntekijät ovat järjestäneet pistelakkoja tai osalakkoja, työnantajat ovat laajentamalla työtaistelua työsululla pyrkineet kuivaamaan ammattiliiton lakkokassaa.

Onko tällä vuosituhannella ollut isoja työsulkuja?

– Pisin oli Metsäteollisuuden julistama työsulku paperiteollisuuteen vuonna 2005. Se kesti 44 päivää.

– Sinä vuonna työtaisteluissa menetettyjä työpäivä oli ylivoimaisesti eniten tällä vuosituhannella.

Onko Maran työsulussa poikkeuksellisia piirteitä?

– Se on siitä poikkeuksellinen, että työnantaja on omaksunut työntekijöiden pistelakkotaktiikan. Työsulkuun menee yksittäisiä kohteita hiljaisempina työpäivinä.

Mitä vaikeuksia työsulku voi aiheuttaa sen järjestävälle työnantajalle?

– Työsulku on kaksiteräinen miekka, kuten lakkokin. Se maksaa työnantajalle ja voi aiheuttaa myös työvoimapulaa. Työsulkuun joutuneet työntekijät saattavat hakeutua muualle töihin ja jättävät palaamatta. Tämä on ollut menneisyydessä isompikin ongelma.

– Lisäksi työsulun aikana työnantajayritys saattaa menettää markkinaosuuksia ja asiakkaita.

Entä sulkurintaman kestävyys?

– Riskinä on tietenkin aina työsulun pitäminen. Työnantajaliitossa voi olla kovempi linja kuin työtaistelutoimen suorittavalla työnantajalla.

– Elintarviketeollisuusliiton ETL:n työsulku vuonna 2010 repesi osittain, kun jotkut työnantajat tekijät ammattiliiton kanssa oman työehtosopimuksen.

– Julkisen sektorin työsulut näyttävät pitävän ja purevan huonosti. Palveluja käyttävien valitsijoiden paine on kova ja julkisten palvelujen pyöriminen kunnassa on kuntapäättäjille tärkeää.