Lehtikuva/Anne-Christine Poujoulat

EU laati mustan listan veroparatiiseista, mutta katsoo jäsenmaidensa mahdollistamaa aggressiivista verosuunnittelua läpi sormien.

Maanantaina julkaistun kansainvälisen veroraportin Tax Games: The Race to the Bottom: Europe’s role in supporting an unjust global tax system 2017 mukaan yhdeksällä eurooppalaisella maalla on lakeja tai toimintatapoja, joita suuryritykset voivat hyödyntää vältelläkseen veroja. Selvitys koski 18 maata Euroopassa. Raportin on koonnut Brysselissä toimiva Eurodad-järjestö. Suomen luvun on kirjoittanut Kepa.

EU julkaisee oman veroparatiisilistansa tiistaina 5.12. Sillä ei ole yhtään unionin jäsenmaata.

– EU:lla on kovat puheet veroparatiiseja vastaan, mutta raportti osoittaa, että tehtävää riittää vielä kotikentällä. Verovälttelyn mahdollistavat jäsenmaat pääsevät nauttimaan sisämarkkinoiden eduista, mutta niillä ei ole vaaraa joutua EU:n mustalle listalle, sanoo Kepan veroasiantuntija Lyydia Kilpi.

Uusi raportti paljastaa, että EU-maat suhtautuvat veroskandaaleista huolimatta kielteisesti läpinäkyvyyden lisäämiseen. Paratiisin paperit osoittivat, että muun muassa Hollanti ja Malta ovat keskeisiä aggressiivisen verosuunnittelun mahdollistajia. Verotulojen menetyksistä kärsivät Suomen lisäksi kehitysmaat, jotka kaipaavat kipeästi julkisia varoja.

– On uskomatonta, että Suomikin vastustaa sitä, että suurimmat monikansalliset yritykset velvoitettaisiin julkaisemaan perustiedot veronmaksustaan jokaisen toimintamaan osalta. Se syö uskottavuuden hallituksen lupaukselta torjua aggressiivista verosuunnittelua, Kilpi sanoo.

ILMOITUS

Suomi ei selvitä verosopimusten vaikutuksia kehitysmaihin

Suomessa on alkamassa veronkierron vastaisen direktiivin toimeenpano, mikä tarjoaa mahdollisuuden puuttua maassamme toimivien kansainvälisten yritysten verovälttelyyn.

Raportti kuitenkin kiittää Suomea siitä, että tietoja yritysten todellisista omistajista aletaan kerätä julkiseen rekisteriin. Tietoihin jää tosin vakavia aukkoja, jotka mahdollistavat piilottelun jatkossakin.

Parannettavaa Suomella on etenkin siinä, ettei veropolitiikan vaikutuksia köyhimpiin huomioida. Suomi ei aio selvittää verosopimustensa vaikutuksia kehitysmaihin eikä puolla kaikkien maiden osallistumista verotuksen uudistamiseen.

– Tarvitsemme kansainväliset veroneuvottelut, samaan tapaan kuin vuosittain käydään ilmastoneuvottelut. Jos tähänastinen syöksykierre jatkuu, keskimääräinen yritysveroprosentti on nollassa vuonna 2052. Meidän täytyy pysäyttää eriarvoisuutta syventävä verokilpailu ja tehostaa toimia aggressiivista verosuunnittelua vastaan, toteaa Lyydia Kilpi.