Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Miten käy veropohjaisen terveydenhuollon, kun sijoittajajättiläiset houkuttelevat nuoria?

Suomessa pitäisi riittää lääkäreitä sairaiden tarpeisiin. Maassamme on lääkäri jokaista 212 asukasta kohti. Mutta mitä lääkärit tavoittelevat? 26 000 lääkäriä edustava Lääkäriliitto on terveydenhuollon sekavassa tilanteessa ratkaisevassa asemassa.

Lääkäriliiton toiminnanjohtajan ääntä on lokakuun alusta lähtien käyttänyt yleislääketieteen erikoislääkäri, LL Kati Myllymäki. Alan arvostetulla vaikuttajalla on ollut pitkä ja monipuolinen ura yksityisessä ja julkisessa terveydenhuollossa, järjestöissä sekä sosiaali- ja terveysministeriössä.

Pitäisikö Keskustan ja Kokoomuksen paketista luopua ja ratkaista erikseen maakuntakysymys ja sotekysymys?

”Lääkäriliiton kanta on, että olisi jo hyvä päästä eteenpäin ja saada lainsäädäntö kuntoon. Terveydenhuollon keskeistä ongelmaa, perusterveydenhuollon saatavuutta ei ole saatu korjattua. Muutos 300 kunnan järjestämisvastuusta 18 maakunnalle on jo askel oikeaan suuntaan. Lääkäriliitto kannattaa myös potilaan valinnanvapautta. Erikoissairaanhoidon valinnanvapauden suhteen kylläkin vaiheistus ja siirtymäajat ovat tarpeen”, Myllymäki määrittelee sähköpostivastauksessaan.

Ehdotetun valinnanvapausratkaisun on arvioitu merkitsevän jopa 60 000 julkisen terveydenhuollon työpaikan siirtymistä yksityiselle puolelle. Onko tämä siirtymä lääkärien kannalta yhdentekevää?

ILMOITUS

”Tarkkaa käsitystä siirtyvien lääkärien määrästä ei vielä ole. Yksityissektorin työehdot ovat monelta osin erilaiset kuin kunnallisella puolella: vuosilomat, eläkkeet, koulutukset, sairasajan palkkaus. Yksityissektorin lääkäreillä ei ole työsopimusta, vaan yksityislääkärit ovat perinteisesti toimineet ammatinharjoittajina. Tämä tilanne saattaa nyt muuttua.”

Päivystyksen hoitamisessa ongelma

Uhkaavatko ulkoistukset päivystystä, 24/7 –toimintaa? Liikenneonnettomuus, sydän- tai aivoinfarkti, vanhuksen kaatuminen, juoppojen tappelu voi tapahtua myös kello kolme yöllä.

”Päivystys on julkisen sektorin virkavelvollisuus. Tämä koskee myös varautumis- ja valmiusasioita kuten lääkkeiden varmuusvarastointia. Palo- ja pelastustoimikin tarvitaan, vaikkei joka päivä onneksi tulipaloja olekaan. Mikäli sairaalan toiminnasta merkittävä osa siirtyy yksityissektorin tuottamaksi, riskinä on osaajien väheneminen sairaalasta. Päivystyssairaalaan jäävä erikoislääkärimäärä ei tällöin pysty tuottamaan päivystystä.”

Mikä olisi mielestäsi järkevä päivystyssairaaloiden määrä? 12 laajan päivystyksen sairaalaa, entä muut?

”Jokaisessa maakunnassa tarvitaan vähintään yksi erikoissairaanhoidon päivystyssairaala ja lisäksi etäisyydet ja väestön tarpeet huomioiden muita päivystyspisteitä.”

Mitä lääkärit haluavat? Terveydenhoitoa kaikille? Perheaikaa, vapaa-aikaa? Miksi päivystää, jos saman tai paremman tulon saa tekemällä helpompaa päiväkirurgiaa?

”Lääkäreitä on Suomessa 26 000. Joukkoon mahtuu monenlaista kiinnostusta ja elämäntilannetta. Nuoret lääkärit ovat innokkaita päivystämään, mutta toisaalta lapsiperheen arki saattaa edellyttää lyhennettyä työaikaa. Päivystyskorvauksilla on myös merkitystä motivaatiotekijöinä. Nuoremmat ammattilaiset osaavat kylläkin arvostaa perhe-elämää ja vapaa-aikaa enemmän kuin me seniorit aikoinamme.”

Kiky kirvelee

Lääkäreillä on jo nykyjärjestelmässä kunnon tulot. Kuinka paljon nykyistä korkeampia ja vähemmän verotettuja tulojen pitäisi olla?

”Koulutuksesta, osaamisesta ja runsaista ylitöistä (=päivystys) kuuluukin maksaa. Kuntasektorin sopimusneuvottelut ovat juuri alkamassa. Tavoitteenasettelu on vielä kesken. Tosiasia on, että lomarahojen leikkaus ja terveyskeskuslääkärien työajan pidennys korvauksetta kirvelevät.”

Puuttuisitko lainsäädännöllä Länsi-Pohjan kaltaisiin kokonaisulkoistuksiin? Suppean (ei-laajan) päivystyksen sairaaloiksi ollaan määrittelemässä Kemin lisäksi myös Kotkan, Mikkelin, Savonlinnan, Hämeenlinnan, Vaasan, Kokkolan ja Kajaanin keskussairaaloita. Miten niissä on reagoitu?

”Ymmärrän Meri-Lapin asukkaiden ja päättäjien huolen omasta sairaalasta. En ole kuitenkaan varma, onko tehty ratkaisu paras mahdollinen. Lääkäriliitto ei ole ottanut kantaa ratkaisuun.”

”Sotepaketin sisältämät asiakassetelit ja sen lisäksi päivystysasetus ja erikoissairaanhoidon keskittämisasetus asettavat suuria haasteita näille pienemmille keskussairaaloille. Näissä on suuri huoli sairaalan elinvoiman ja päivystyskyvyn säilyttämisestä. Suomessa matka-ajat kasvavat helposti kohtuuttomiin. Helikopterit ja digitaalisuus eivät anna turvaa kaikissa päivystystilanteissa.”

Miten itse ratkaisisit perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tilanteen?

”Valinnanvapaudessa olisi hyvä edetä sotekeskuksissa, peruspalvelut edellä. Erikoissairaanhoidon asiakasseteli näyttäisi jäävän maakunnan omaan harkintaan. Tämä on hyvä asia.”

Lääkäriliiton sivuilla muistutat, että priorisointi, terveyserot ja elämän loppuvaiheen kysymykset eivät ratkea soteuudistuksessa. Miten niitä pitäisi ratkoa? 1990-luvun laman aikana puhuttiin ns Oregonin listasta priorisoinnin esimerkkinä. Kasvavat terveyserot – ei taida olla lääketieteen asia? Elämän loppuvaihe? Sittenkin eutanasia?

”Priorisointiin varmaankin joudutaan palaamaan, kun väestö vanhenee, palvelutarve kasvaa ja uudet teknologiat ovat kalliita.”

”Eutanasiaa tarjotaan näköjään kärsimyksen ja kipujen ratkaisuksi. Se nyt vielä puuttuu, että sillä lähdettäisiin säästöjä hakemaan! Lääkäriliiton kanta on ollut lähtökohtaisesti elämän kunnioittaminen ja kärsimyksen lieventäminen. Toki lääkärikunnassakin on monenlaisia näkemyksiä ja keskustelu jatkuu.”