Li Andersson vieraili ensimmäistä kertaa tiistaina koolla olleessa Teollisuuden Vaikuttajat -vaaliliiton ryhmässä, johon sulautui aiemman Metalliliiton, Puuliiton ja TEAM:n vasemmistoryhmät.
Teollisuusliiton torstaina päättynyt kolmipäiväinen ylimääräinen liittokokous nuiji henkilövalinnat ja hyväksyi liiton strategian. Uusi Teollisuusliitto käynnistää virallisesti toimintansa vuoden 2018 alussa.
Vasemmistoryhmän 222 edustajalle puhunut Andersson piti tärkeänä yhteistyötä ay-liikkeen kanssa muun muassa palkkatasa-arvoon liittyvissä kysymyksissä.
”Kikyä ei olisi koskaan syntynyt ilman hallituksen painostustoimia.”
– Olemme huolissamme polarisaatiosta työmarkkinoilla.
Hän täsmensi tarkoittavansa huolta siitä, että palkkakehitys eri aloilla eriytyy voimakkaasti, mutta myös siitä, että paikallisen sopimisen eteneminen johtaa polarisaatioon.
Yhteistyö on tärkeää myös koulutuskysymyksissä sekä uusien työmuotojen vaikutuksien seuraamisessa.
– Vaikka suurin osa ihmisistä työskentelee edelleen vakituisissa työsuhteissa niin koko ay-liikkeen kannalta on oleellista, ettei synny ihmisryhmiä, jotka työskentelevät vailla lainsäädännön tai työehtosopimusten tuomaa työsuhdeturvaa, toimeentuloa ja palkkatasoa.
Pienituloisilta
leikattu
Hallituksen oikeistolainen aatemaailma näkyy Anderssonin mukaan valtion talousarvion neljän miljardin euron leikkauksissa, jotka hallitus on kohdistanut suurelta osin koulutukseen, kaikille asteille varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen, mutta isoimmin ammatilliseen koulutukseen.
Leikkaukset ovat kohdistuneet isosti myös perusturvaan ja sosiaalietuuksiin.
– En keksi sellaista pienituloista ryhmää, jolta hallitus ei olisi leikannut.
Andersson arvosteli ministeri Orpon puolustelua, jonka mukaan valtiontalouden tasapainon vuoksi hallituksen on pakko leikata koulutuksesta ja pienituloisilta. Todellisuudessa hallitus on Anderssonin mukaan tasapainottanut taloutta yli puolet vähemmän kuin edellinen hallitus eli noin kahden miljardin euron verran. Julkisiin menoihin on kuitenkin tehty kaksi kertaa suuremmat leikkaukset.
Kavereille täsmäkevennyksiä
Andersson selvitti, mistä erotus syntyy. Hallituksella on sittenkin ollut jakovaraa, jota on käytetty 1,5 miljardin euron edestä suurituloisia suosiviin veronkevennyksiin.
– Lisäksi hallitus on päättänyt käyttää rahaa heidän omille kavereilleen suunnattuihin täsmäveronkevennyksiin, kuten isojen perintöjen veronkevennykseen, metsäveronkevennykseen sekä yrittäjävähennykseen, joka sekin suosii eniten hyvää tulosta tekeviä henkilöyrityksiä, konsultteja, lääkäreitä, apteekkareita.
Jakovaraa on löytynyt kilpailukykysopimuksen seurauksiin. Andersson viittaa valtiovarainministeriön laskelmiin, joiden mukaan julkiseen talouteen syntyi noin miljardin euron lovi kikyn myötä vähentyneiden verotulojen muodossa.
– Eli miljardin verran hallituksella on ollut jakovaraa kattaa kilpailukykysopimuksen aiheuttamia kustannuksia julkiselle taloudelle, mikä on tarkoittanut sitä että on tehty miljardin euron edestä tulonsiirto suomalaisille työnantajille.
Kilpailu uhkaa
painaa palkat alas
Hallituksen aatemaailma näkyy Anderssonin mukaan selvästi myös pyrkimyksessä markkinaehtoistaa julkisia palveluja, kuten on tapahtumassa niin VR:n kohdalla kuin sote-uudistuksessa. Ja julkisten palvelujen avaaminen monikansallisten firmojen voitontavoittelulle vaikuttaa myös työntekijöiden työehtoihin, työsuhdeturvaan ja palkkatasoon.
– Palkat joustavat ylöspäin, kun kilpaillaan siitä, kumpi maksaa paremmin lääkäreille, julkinen vai yksityinen. Kun mennään alemmas, niin lähihoitajien ja sairaanhoitajien kohdalla kilpailu todennäköisesti painaa palkkatasoa alaspäin.
Hallituksen aatemaailma näkyy myös työmarkkinapolitiikassa.
– On äärimmäisen tärkeää, että työpaikoilla tiedetään, ketkä synnyttivät tilanteen, jossa päädyttiin kilpailukykysopimukseen. Eli kikyä ei olisi koskaan syntynyt ilman hallituksen painostustoimia, Andersson totesi.
Hän piti myös tärkeänä estää sellaisen EK:n luoman mielikuvan leviäminen, jossa kilpailukykypolitiikkaa voitaisiin Suomen kaltaisessa maassa tehdä esimerkiksi pidentämällä työaikaa palkatta. Hän varoitti lähtemästä palkkakilpailuun samanaikaisesti kun leikataan koulutuksesta, tuotekehityksestä, tutkimuksesta ja innovaatiotoiminnasta.
Andersson viittasi myös valtion tutkimuskeskuksen tuoreeseen selvitykseen, jossa tarkasteltiin suomalaisen vientiteollisuuden kehitystä viimeisen sadan vuoden aikana.
– Johtopäätöksenä oli, että Suomi kilpailee ensisijaisesti muilla tekijöillä kuin hinnalla. Selvityksen analyysissä painotettiin toimitusvarmuutta ja tuotteen laatua. Yritykset kilpailevat eniten brändillä ja laadulla ja vasta toissijaisesti hintakilpailukyvyllä tai suoraan palkoilla.