Lehtikuva/Javier Gonzalez Toledo

Tuomittujen joukossa oli nyt ensimmäistä kertaa lentäjiä, jotka olivat mukana, kun huumatut uhrit heitettiin mereen.

Joukko elinkautisia tuomioita sotilasjuntan aikaisista rikoksista langetettiin keskiviikkona Argentiinan historian suurimmassa oikeudenkäynnissä.

Tunnetuin tuomituista on ”kuoleman enkelinä” tunnettu Alfredo Astiz, joka sai elinkautisen rikoksista ihmiskuntaa vastaan.

Toisen nyt tuomitun entisen laivastoupseerin Jorge Eduardo Agostan tavoin Astiz istuu jo elinkautista kidutuksista, murhista ja sieppauksista.

Kuolemanlennoilla surmattiin juntan vasemmistolaisia vastustajia, ay-aktiiveja ja ihmisoikeusaktiiveja.

Astiz ei ole osoittanut minkäänlaista katumusta. Hän sanoi oikeudenkäynnissä, että ”ihmisoikeusjärjestöt ovat vainon ja koston ryhmiä”.

Keskiviikkona päättyneessä oikeudenkäynnissä oli 54 syytettyä, joista 29 sai elinkautisen tuomion. Syytetyistä 19 sai 8 ja 25 vuoden välillä vaihtelevat vankeustuomiot ja 6 vapautettiin.

ILMOITUS

Kymmeniätuhansia uhreja

Tuomiot tulivat Argentiinan vuosien 1976–1983 sotilasdiktatuurin aikaisesta niin sanotusta ”likaisesta sodasta”, jossa arvioidaan surmatun 30 000 ihmistä. Jorge Videlan johtama oikeistojuntta perusteli toimiaan kommunismin uhan torjumisella.

Keskeisessä asemassa oli Argentiinan laivaston koulutuskeskus ESMA Buenos Airesissa. Sinne vietiin kidutettavaksi noin 5 000 vankia, joista elävänä tuli takaisin vain muutama prosentti.

Monet vangeista kuljetettiin lentokoneilla merelle, johon heidät heitettiin huumattuina, mutta vielä elossa. Astizilla oli merkittävä rooli näissä ”kuolemanlennoissa”.

Keskiviikkona sai elinkautisen tuomion myös kaksi kuolemanlennoilla koneita ohjannutta lentäjää. Aiemmin ei lentäjiä ole tuomittu.

Lehtikuva/Javier Gonzalez Toledo

Paavin ystävä uhrina

Tuomitut lentäjät Mario Daniel Arrú ja Alejandro Domingo D’Agostino kuuluivat yöllä 14. joulukuuta 1977 kuolemanlennolle lähteneen koneen miehistöön. Lennolla heitettiin Atlanttiin 12 ihmistä.

Kuolemanlennoilla surmattiin juntan vasemmistolaisia vastustajia, ay-aktiiveja ja ihmisoikeusaktiiveja. Osa joutui ESMA:an sen vuoksi, että he olivat kyselleet kadonneen sukulaisensa kohtalosta.

Viimeksi mainittuihin kuului yksi 14.12.1977 surmatuista, Buenos Airesin ”Plaza de Mayon äideissä” eli kadonneiden omaisten ryhmässä toiminut Esther Careaga. Mereen heitettiin samalla lennolla myös muun muassa kaksi ranskalaista nunnaa.

Careaga oli nykyisen paavin Franciscuksen – silloisen Jorge Bergoglion – läheinen ystävä. Careagan rikos oli se, että hän yritti selvittää 16-vuotiaan tyttärensä katoamista.

Uhrien lapsia kasvateiksi

Franciscus oli todistajana vuonna 2010 samaan juttuvyyhteen sisältyvässä kahden kadonneen jesuiittapapin tapauksessa. Franciscus sanoi tuolloin, että juntan aikana pidettiin epäilyttävinä niitä, jotka toimivat köyhien parissa. Heitä pidettiin helposti vasemmistolaisina.

Keskiviikkona päättyneessä suuressa oikeudenkäynnissä oli käsiteltävänä kaikkiaan 789 uhrin tapaukset. Heistä 484 oli ESMA:assa surmattuja tai kadonneita. Loput olivat hengissä selvinneitä sieppauksen ja kidutuksen uhreja.

Osa uhreista oli vankiloissa syntyneitä lapsia, jotka annettiin kasvateiksi upseerien perheisiin sen jälkeen kun heidän vanhempansa oli surmattu. Monet heistä saivat vasta vuosikymmeniä myöhemmin saaneet kuulla todellisista taustastaan.