Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän loppukesällä teettämä laskelma ensi vuoden budjettiesityksen tulonjakovaikutuksista aiheuttaa kuplintaa vieläkin, kun budjetin loppukäsittely on edessä. Keskustelun uusin vaihe on se, etteivät tuloerot ole oikeasti kasvaneet, ja jos vähän ovatkin, se ei ole mikään ongelma.
Tuloerot eivät ole kasvaneet, väitti Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan 24.11. Sitä komppasi vihreiden kansanedustaja Antero Vartia. ”Me emme saa luoda mielikuvaa ongelmasta, jos ongelmaa ei tosiasiassa ole. Se saattaa aiheuttaa saman vahingon kuin tilanne, jossa ongelma olisi todellinen”, hän kirjoitti Twitterissä ja on saanut paljon kannattajia.
Keskustelu on kummallista, koska tuloerojen kasvu ei ole mikään mielipideasia. Siitä on paljon tutkittua tietoa ja uutta saadaan taas noin kolmen viikon kuluttua, kun Tilastokeskus julkistaa vuoden 2016 tulonjakotilaston.
Tuloerojen kasvu ei ole mikään luonnonlaki.
Aiemmista tilastojulkistuksista nähdään, että vuodesta 2012 tuloerojen kasvu on tosiaan ollut hidasta. Varsinainen hyppäys tapahtui jo 1995–2000.
Tuloerojen kasvua suurempi ongelma on pienituloisimman kymmenyksen reaalitulojen lähes jämähtäminen vuoden 1995 tasolle. Suurituloisimpien reaalitulojen keskiarvo oli noin 350 000 euroa vuonna 1995. 2010 se ylitti 600 000 euroa ja pysyi liki ennallaan vuoteen 2015.
Pääomatulot ja verotuksen progression aleneminen syinä
Tämä on monta kertaa kerrottu Kansan Uutisissa, mutta kerrataan nyt taas: Suomessa tuloerojen kasvu johtuu suurituloisten irtiotosta, joka on seurausta muun muassa verotuksen progressiivisuuden lieventymisestä. Se taas on seurausta vuoden 1993 verouudistuksesta, jossa pääomatulot eriytettiin muista.
Pääomatulot ovat tuloerojen kasvun suurin tekijä. Vuosina 1990–2000 pääomatulot kasvattivat tuloeroja seitsemällä prosenttiyksiköllä, kerrottiin maanantaina Vapaus valita toisin -yhdistyksen tilaisuudessa.
Progressiota ovat laskeneet myös 2000-luvulla ansiotuloverotuksen kevennykset. Koska pienituloiset eivät niitä maksa, he eivät niistä myöskään hyödy.
Hallituksen budjettiesityksessä puolestaan jatketaan juuri heidän toimeentuloaan heikentäviä indeksijäädytyksiä, joten on selvää, että tuloerot kasvavat.
Tuloerojen kasvu ei ole mikään luonnonlaki. Poikkeus tilastossa on vuosi 2012, jolloin tuloerot pienenivät selvästi. Syitä olivat omaisuustulojen väheneminen ja perusturvaetuuksien tasokorotukset. Vasemmistoliiton ollessa hallituksessa tehtiin työttömyyden perusturvaan indeksikorotusten lisäksi sadan euron tasokorotus kuukaudessa. Myös yleisen asumistuen tulorajoja ja toimeentulotuen perusosaa korotettiin.
Nyt tehdään päinvastoin.
Mutta on tietysti hyvä sanoa se avoimesti, jos tuloerojen kasvua pidetään tavoiteltavana esimerkiksi ”kannustavuuden” takia.