Lastensuojelun ahdinko tuli näkyväksi yli tuhannen sosiaalialan työntekijän vedottua poliitikkoihin lasten oikeuksien puolesta. Adressissa luonnehdittiin lastensuojelun tilannetta kohtuuttomaksi.
Eduskunnan kyselytunnilla perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) antoi epämääräisen lupauksen selvityksestä, jossa kartoitettaisiin mahdollisuus kirjata lakiin maksimilapsimäärä per työntekijä.
– Jos tähän päädytään, hän totesi kansanedustaja Kristiina Salosen (sd.) kysymykseen.
Valtio ei kanna vastuutaan lastensuojelussa.
Julkinen paine pakottaa selvittämään mitoitusta
Myös vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson nosti esiin lastensuojelun kriisin ja henkilöstömitoituksen:
– Siitä huolimatta, että valtakunnallisia resursseja on lisätty, siitä huolimatta, että on tehty parannuksia liittyen laatusuosituksiin, ja siitä huolimatta, että on panostettu enemmän ennaltaehkäisyyn, kuitenkin tämä sosiaalityöntekijöiden liian iso työtaakka ja nämä ongelmat, jotka liittyvät kuntien omien palveluiden aliresursointiin, ovat jatkuneet.
Saarikko vetäytyi vuonna 2013 tehdyn selvityksen taakse ja asiantuntijoiden erimielisyyteen kierrellen ja kaarrellen henkilömitoitusta. Hän tuli toisiin aatoksiin vielä ennen illan A-studion keskustelua, jossa ruodittiin lastensuojelun tilaa.
Hän lähetti sähköpostin, jossa hän kertoi sosiaali- ja terveysministeriön käynnistäneen henkilöstömitoituksesta selvityksen.
Tällä kertaa julkinen paine auttoi, vaikka vielä kyselytunnilla asiantuntijoiden lausunnot monen vuodan takaa kelpasivat Saarikolle vastuun väistelyyn lastensuojelussa.
Moninkertainen määrä lapsia yhden työntekijän vastuulla
Suosituksen mukaan yhdellä sosiaalityöntekijällä saisi olla 30 lasta vastuullaan, mutta todellisuudessa puhutaan kaksinkertaisesta tai jopa kolminkertaisesta määrästä.
Saarikko vakuutti kyselytunnilla kansanedustajille, että valtio on lisännyt lastensuojelun rahoja eikä kuntien valtionosuuksia ole leikattu. Hänen mielestään kunnilla pitäisi olla varaa ratkaista lastensuojelun ongelmat.
Ministeri tunnusti voimattomuutensa siirtäen vastuun kunnille: Rahaa on annettu, mutta kunnat eivät ole kohdentaneet sitä lastensuojeluun.
Torstaina julkistettu THL:n selvitys kertoo suuresta lastensuojelun ja perheiden tarvitseman tuen tarpeesta. Lastensuojelun asiakkaiden määrä oli viime vuonna 57 800 lasta ja nuorta.
Lastensuojeluilmoituksia tehtiin samaan aikaan 121 372 eli kuusi prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Yhtä lasta kohden tehtiin keskimäärin 1,8 lastensuojeluilmoitusta.
Ennakollisten lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi 20 prosenttia, ja yhteydenotot sosiaalihuoltoon lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi lähes kaksinkertaistuivat ollen 11 500.
”Rakenteellista heitteillejättöä”
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan lastensuojelun ruuhkautuminen on ollut arkea jo pitkään ja pitää puhua rakenteellisesta heitteillejätöstä. Hänen mukaansa hallitus ei ole myöskään huomioinut lastensuojelua ensi vuoden budjetissa.
Sijaishuolto ja lastensuojelu on vain viitteellisesti mainittu eikä sijaishuolto-sanaakaan löydy talousarviosta.
– Valtio ei kanna vastuutaan, Kurttila tiivisti Ylen aamu-TV:n haastattelussa.
Keskiviikon A-Studion keskustelussa sisäministeri Paula Risikko (kok.) torjui Kurttilan näkemyksen: kyllä valtio kantaa huolta lastensuojelusta. Kurttila vaati selontekoa eduskunnalle lastensuojelun tilasta. Risikko käski ”kaikkia katsomaan peiliin”. Hän siirsi vastuuta vanhemmille, ja siihen että miten estää, että vanhemmista ei tule ”pahantekijä”.
Risikko nosti kaupunkien vastuun Saarikon tapaan sekä hallituksen 10 miljoonan kohdennuksen kuntien lastensuojeluun. Maakuntien perustamisen jälkeen lastensuolelu siirtyy kunnilta maakunnille.