SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta vaatii eduskuntakäsittelyyn edenneen työttömyysturvan niin sanotun aktiivimallin valmistelun pysäyttämistä.
SAK:n mielestä aktiivimalli kohtelee työttömiä epäoikeudenmukaisesti ja asettaa heidät keskenään eriarvoiseen asemaan. Elorannan mukaan SAK:n esittämää kritiikkiä on kuultu eduskunnan perustuslakivaliokunnassa sekä työ- ja tasa-arvovaliokunnassa.
– Aktiivimallin korjailu ei enää riitä. Sen valmistelu on viimeistään nyt lopetettava, Eloranta totesi keskusjärjestön valtuuston kokouksessa torstaina.
Matti Huutola muistutti ay-liikkeen voiman perustuvan järjestölliseen toimintakykyyn ja korkeaan järjestäytymisasteeseen.
Käynnissä olevalla työmarkkinoiden sopimuskierroksella SAK ei ryhdy suorittamaan palkkakoordinaatiota.
– Liittokierroksella jokainen liitto asettaa omat tavoitteensa ja edistää niitä parhaan kykynsä mukaan, Eloranta totesi.
Sen sijaan työnantajien EK pyrkii Elorannan mukaan tiukalla palkkakoordinaatiolla huolehtimaan, että vientiteollisuusliittojen palkankorotuslinjan toimii kattona kaikille muille aloille.
– Linjaa ollaan valmiita noudattamaan kovin ottein, Eloranta totesi ja viittasi työnantajaliiton julistamaan työsulkuun hiihtokeskuksissa ja ohjelmapalvelualalla.
Paikallinen sopiminen edistyy
Paikallinen sopiminen on Elorannan mukaan nytkähtänyt eteenpäin tes-kierroksella, ja suunnan hän arvioi olevan sama jatkossakin. Hän muistutti, että paikallisen sopimisen edellytys on tasavertainen neuvotteluasema.
Tämä edellyttää Elorannan mukaan luottamusmiesten aseman vahvistamista sekä paikallisen sopimisen piiriin kuuluvien asioiden laajentamista palkansaajien tavoitteiden suuntaan.
Se edellyttää Elorannan mukaan työnantajan määräysvallan kaventamista, mutta hän epäili työnantajan valmiuksia tällaiseen paikalliseen sopimiseen.
Suomen yrittäjiä Eloranta arvosteli siitä, että se ohjeistaa teknologiateollisuuden järjestäytymättömiä jäsenyrityksiään sopimaan asioista paikallisesti vastoin voimassa olevaa lakia ja sopimuksia.
– Tämä on etujärjestöltä edesvastuutonta. Se heikentää entisestään luottamusta järjestöön.
Huutola huolissaan järjestäytymisasteesta
SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola oli huolissaan ay-liikkeen järjestäytymisasteesta. Hän muistutti ay-liikkeen voiman perustuvan järjestölliseen toimintakykyyn ja korkeaan järjestäytymisasteeseen.
Huutolan mukaan jäsenkehitys on SAK:n jäsenliitoissa voimakkaasti alenevaa. Ay-liikkeessä on Huutolan mielestä ennakkoluulottoman korjausliikkeen paikka.
Huutola totesi, että jäsenmäärän lasku on pysäytettävä, ja uskoi sen onnistuvan, kun toimeen tartutaan.
Tyytymättömyyttä lomarahaleikkaukseen
Palvelualan PAMin valtuustoedustaja Niina Ruutinen syytti majoitus ja ravitsemisalan työnantajaliittoa Maraa raukkamaiseksi. Mara julisti työsulun kesken hiihtokeskus- ja ohjelma-alan neuvottelujen. Lisäksi työnantajaliitto rajoitti työtaistelutoimensa koskemaan vain PAMiin järjestäytyneitä työntekijöitä.
Ruutinen katsoi työnantajan syyllistyvän diskriminointiin ay-jäsenyyden perusteella.
Myös PAMin Sauli Isokoski syytti työnantajaliitto Maraa raukkamaisuudesta. Hän kertoi PAMin puheenjohtajan Ann Selinin olevan parhaillaan Roomassa tapaamassa Paavia palvelualojen kansainvälisen liiton edustajana.
– Toivottavasti saadaan apua siltäkin taholta, Isokoski nauratti valtuustoa.
Julkisten ja hyvinvointialojen JHL:n Pirjo Mussalo kertoi liittonsa jäsenten suuresta tyytymättömyydestä lomarahojen 30 prosentin leikkaukseen, joka sisältyy kilpailukykysopimukseen.
– Vuosien 2018 ja 2019 lomarahaleikkaukset on peruttava, ja julkiselle sektorille on saatava teollisuuden tasoa vastaavat palkankorotukset.
Palkkakuilua teollisuuden ja julkisen sektorin välillä ei saa jäädyttää nykytasolle, saati kasvattaa, Mussalo vaati. Julkisen sektorin talouden tasapainottamista ei voi Mussalon mukaan sälyttää vain julkisen sektorin työntekijöille, vaan se on kaikkien tehtävä.
Kärhämää liittoperheessä
Säröä SAK:laisen liittoperheen sisälle toi taannoinen kärhämä, joka johti Sähköliiton sopimusoikeuksien menettämiseen Teollisuusliitolle Teknologiateollisuuden sopimusalueella.
Sähköliiton Jari Räsänen totesi sopimusoikeuksien menettämisen perustuvan työnantajaliiton ja Teollisuusliiton keskinäiseen sopimukseen.
Räsänen pelkäsi asialla olevan vaikutusta työntekijöiden järjestäytymishaluihin ja vetosi SAK:n jäsenliittojen keskinäiseen solidaarisuuteen.
Räsäselle vastasi Teollisuusliiton Janne Vainio toteamalla, että sopimuksen siirrossa aloitteellinen oli työnantajien Teknologiateollisuus. Vainion mukaan sähköliittolaisten työsuhteiden ehdot eivät sopimuksen siirrosta kärsineet millään tavalla.
Vainio muistutti, ettei SAK-perheessä ole syytää riidellä keskenään, sillä todellinen vastustaja on työnantaja. Vainio vetosi, ettei tätä keskustelua enää jatketa.