Lehtikuva/Trond H. Trosdahl

Esitykset ajavat yhä enemmän ihmisiä ensisijaisilta syyperusteisilta etuuksilta toimeentulotuen varaan. Tämä heikentää työvoiman tarjontaa.

Suomen sosiaali ja terveys ry (SOSTE) on antanut lausunnot kolmeen eduskunnan käsittelyssä olevaan budjettilakiin, jotka heikentävät ensi vuonna pienituloisten toimeentuloa. Ne ovat esitys jättää tekemättä kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotukset ja jäädyttää indeksi vuoden 2017 tasolle, asumistuen muutokset ja työttömyysturvan aktiivimalli.

SOSTEn mielestä on kohtuutonta vaikeuttaa pienituloisimpien toimeentuloa etenkin nyt, kun taloudessa menee paremmin kuin aikoihin ja työssä olevat hyötyvät palkankorotuksista ja veronalennuksista. Vuosina 2016 ja 2017 sitä heikensivät sosiaaliturvaetuuksien tason leikkaukset. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat nousseet useampana vuotena ja ensi vuoden alussa niihin on taas tulossa indeksikorotukset. Lisäksi muun muassa elintarvikkeet ja asuminen kallistuvat.

SOSTE esittää luopumista hallituksen ehdotuksista jättää ensi vuonna tekemättä kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotukset ja jäädyttää indeksi vuoden 2017 tasolle. Kansaneläkeindeksiä käytetään monien etuuksien, kuten työmarkkinatuen ja vähimmäissairaspäivärahan määrittelyssä.

SOSTE vastustaa myös asumistukeen esitettyjä muutoksia, jotka vaikeuttaisivat pienituloisimpien toimeentuloa. Sama vaara on myös hallituksen esittämässä työttömyysturvan aktiivimallissa.

Lakiesitykset eivät SOSTEn mukaan vain vaikeuta entisestään perusturvan varassa elävien ihmisten toimeentuloa. Lisäksi ne ohjaisivat sosiaaliturvajärjestelmää väärään suuntaan: yhä enemmän ihmisiä joutuisi ensisijaisilta syyperusteisilta etuuksilta toimeentulotuen varaan. Toimeentulotuelta on heikompien kannustimien vuoksi vaikeampi työllistyä, mikä heikentää työvoiman tarjontaa.

ILMOITUS

Suomelle useita huomautuksia

Suomen perusturvan taso on herättänyt huomiota kansainvälisesti: Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea antoi 2015 Suomelle huomautuksen riittämättömästä sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistasosta. Vuonna 2017 komitea totesi, ettei työmarkkinatuen taso ole riittävä.

Huomautuksista huolimatta Suomen perusturvaetuudet ovat kehittyneet pääosin aivan toiseen suuntaan. Tämä todetaan myös kansaneläkeindeksiä koskevassa lakiesityksessä, joka veisi edelleen perusturvaa niukempaan suuntaan.

Suomi on sitoutunut vähentämään EU2020-strategian mukaan köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien ihmisten määrää 150 000:lla vuoteen 2020 mennessä. Lakiesitykset toimivat myös tätä tavoitetta vastaan, SOSTE toteaa.