Sote- ja maakuntauudistus uhkaa karahtaa karille huonon valmistelun ja jääräpäisen pakkovääntämisen seurauksena monimutkaisuuteensa ja sekavuuteensa, jossa alan asiantuntijoiden varoitukset kaikuvat kuuroille korville.
Arvion esitti Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn hallinnon kokouksessa tiistaina liiton puheenjohtaja Maija Pihlajamäki.
– Lausuntokierrokselle lähtenyt hallituksen valinnanvapausesitys ei täytä myöskään Jytyn tavoitteiden osalta niitä lainvalmistelun odotuksia, joita lakiesitykseltä ennakkoon odotettiin. Siinä ei ole otettu huomioon – oikeastaan lainkaan – muun muassa talous-, henkilöstö- ja muissa tukipalveluissa työskentelevien työntekijöiden asemaa. Siitäkään huolimatta, että monet sote- ja maakuntauudistuksen muutokset koskettavat juuri edellä mainittujen sektoreiden henkilöstöä.
Pihlajamäestä näyttää vahvasti siltä, että sote- ja maakuntauudistus hyytyy loppusuoralla. Asiantuntijat ovat arvostelleet sitä havinanaisen rankasti.
Myös äsken julkaistu Kuntaliiton Kuntapulssi-kysely kertoi kuntakentän harvinaisen laajasta epävarmuudesta sote-uudistuksen perustavoitteiden toteutumisessa. Kyselyn mukaan vain kahdeksan prosenttia uskoi, että uudistus hillitsee kustannusten kasvua, mutta peräti 72 prosenttia ei uskonut.
”Henkilöstöä ei kuulla”
Jytyn osalta erityistä huolta aiheuttaa se, ettei maakuntien palvelukseen siirtyvää henkilöstöä kuulla. Valtio perusti viisi kuukautta sitten talous- ja henkilöstöpalveluja järjestävän ja tuottavan Hetli Oy:n. Vuoden 2020 alusta maakuntauudistuksen toteutuessa Hetli siirtyy niiden maakuntien omistukseen, jotka ryhtyvät sen asiakkaiksi.
Pihlajamäen mukaan näyttää siltä, että henkilöstön osalta suurimmat maakunnat ovat jättäytymässä Hetlin ulkopuolelle.
– Tilanne on kutakuinkin sama kuin Meri-Lapissa, jossa hallituksen maakunta- ja sote-uudistukseen ei tunnu uskovan monikaan, ja monet alueen kunnista ovatkin tekemässä hallituksen esitykselle ”ohareita” ja ulkoistamassa terveyspalvelujaan terveyspalvelujätti Mehiläiselle ennen kuin hallitus pääsee puuttumaan kiireellisellä lainsäädännöllä asiaan.
Nyt valtakunnallisen Hetlin kilpailijoina toimii jo joko kuntien kokonaan omistamia tai kuntien määräysvallassa olevia osakeyhtiöitä. Tällaisia ovat olleet jo vuosia muun muassa Kunnan Taitoa Oy ja KuntaPro Oy.
Jyty toivookin, että valtakunnallisen Hetlin perustaminen peruttaisiin ja annettaisiin kuntien ja maakuntien itse päättää siitä, miten talous- ja henkilöstöhallinto järjestetään esimerkiksi maakunnittain.
Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa.