Lehtikuva/Anni Reenpää

Luomanmäki: Alustataloudelle tarvitaan mittarit.

Erilaiset työn teettämisen keinot ja työvoiman käyttötavat ovat lisääntyneet. Akavan erityisalojen toiminnanjohtajan Salla Luomanmäen mukaan työelämän rankin murros on alustatalous, jossa yritykset teettävät pätkätyötä, osa-aikatyötä tai sirpaletyötä.

– Monelle minun ikäiselleni työ on ollut kokoaikainen, täysipäiväinen työpaikka, jota nykynuoret vain ihmettelevät, Luomanmäki kertoo.

– Yritysmaailmassa puhutaan hyvästä verojalanjäljestä ja hiilijalanjäljestä. Minä lanseeraan nyt työjalanjäljen, Luomanmäki kertoi Akavan Erityisalojen työmarkkinaseminaarissa.

Mittari seuraa vastuullisuutta

Toiminnanjohtajan mukaan mittarin tarkoituksena on kertoa, millaisin ehdoin ja muodoin yritykset alustoillaan teettävät ja ulkoistavat työtään.

Toisena osiona työjalanjäljessä arvioitaisiin työelämän perinteisempiä laadullisia tekijöitä, kuten työntekijöiden tasa-arvoista ja oikeudenmukaista kohtelua sekä vaikutusmahdollisuuksia ja osaamisen kehittämistä.

ILMOITUS

Luomanmäki uskoo, että Suomessa on myös vastuullisia yrityksiä, jotka kohtelevat työvoimaansa hyvin.

– Minä pelkään, että tämä alustatalous ilmiönä rysähtää päälle. Sen rysäyksen jälkeen työtä tehdään yhä enemmän silppu- ja keikkatyönä, jopa hyvin lyhyinä keikkoina. Silloin esiin nousevat ne yritykset, jotka haluavat maksimoida oman hyötynsä menemällä sieltä, missä aita on matalin, Luomanmäki epäilee.

– Pahimmassa tapauksessa työmarkkinat jakautuvat kahtia vakituiseen työvoimaan ja pätkätyöläisten puskurityövoimaan, joka vedetään esille suhdannevaihteluiden niin vaatiessa.

Luomanmäen mielestä työjalanjälki-mittari pitäisi ottaa selkeäksi osaksi vastuullisuuden seurantaa. Mittari seuraa työnteon laadullisia asioita, mutta paljastaa myös työelämän ikävät puolet.

Ministeri puolustaa työntekijöitä

Työministeri Jari Lindström totesi seminaarissa, että työelämän muutos ei voi viedä työntekijöiltä oikeuksia.

Työ- ja elinkeinoministeriössä on parhaillaan valmisteilla uudistuksia sekä työaika- että vuosilomalakiin. Samaan aikaan yritetään luoda pelisääntöjä nollatuntisopimusten ja muiden vaihtelevan työajan sopimusten käytölle.

– Uusien työlakien säätäminen ei ole tässä ajassa helppoa. Sen sijaan, että yritämme uudistaa yhtä lakia, pitäisi uudistaa niitä kaikkia, Lindroos ehdotti.

Ministeri vakuutti puheessaan, että suomalainen työelämä ei ole menossa huonompaan suuntaan.

– Suomalainen työelämä on Euroopan kolmanneksi paras Norjan ja Tanskan jälkeen. Työelämän muutos on meillä vielä verrattain hidasta, mutta vauhti kiihtyy.

Tilastokeskuksen parin vuoden takaisen arvion mukaan määräaikaisia työsuhteita on 330 000, vuokratyötä tekee 29 000 ja osa-aikatyötä 306 000. Lisäksi nollasopimuksilla työskentelee 80 000 työntekijää.