Lehtikuva/Maxim Zmeyev

Amnestyn verkkokysely häirinnästä

Amnestyn Ipsos MORI:lta tilaama kyselytutkimus tarkasteli 18–55-vuotiaiden naisten kokemuksia.

Kyselyyn vastasi naista Tanskasta, Italiasta, Uudesta-Seelannista, Puolasta, Espanjasta, Ruotsista, Iso-Britanniasta ja Yhdysvalloista.

Vastaajia oli yhteensä 4 000.

Kyselyyn vastanneet naiset kuvailivat itseään joko keskivertoisina tai aktiivisina netin käyttäjinä.

Amnesty vaatii hallituksia varmistamaan, että naisiin kohdistuvaa verkkoväkivaltaa ja häirintää ehkäistään laeilla, linjauksilla, käytännöillä ja koulutuksella.

Amnestyn uuden kyselytutkimuksen tulokset paljastavat sosiaalisessa mediassa tapahtuvan häirinnän hälyttävät vaikutukset naisten hyvinvointiin. Naiset ympäri maailmaa kertovat verkkohäirinnän aiheuttavan stressiä, ahdistusta ja paniikkikohtauksia. Näin kertoo verkkohäirintää kokeneista yli puolet.

Amnesty International vaatii hallituksia puuttumaan verkkohäirintään. Toimet eivät kuitenkaan saa asettaa suhteettomia rajoituksia sanan- ja ilmaisunvapauden harjoittamiselle.

ILMOITUS

– Netti voi olla pelottava paikka naisille. Ei ole mikään salaisuus, että naisviha ja häirintä kukoistavat sosiaalisen median alustoilla. Tämä tutkimus osoittaa, miten haitallisia vaikutuksia verkkohäirinnällä on niihin naisiin, joihin häirintä kohdistetaan, sanoo Pia Puu Oksanen, joka toimii sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän asiantuntijana Amnestyn Suomen osastossa.

Tutkimus osoitti, että monet naiset toivovat yhteisöpalveluilta tiukempia toimia. Vain 18 prosenttia naisista sanoi yhteisöpalvelujen toimien olleen erittäin, melko tai täysin riittäviä.

– Sosiaalisen median palveluntarjoajilla on velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia. Niiden täytyy varmistaa, että palveluja käyttävät naiset saavat harjoittaa ilmaisunvapauttaan, sanoo Pia Puu Oksanen.

Pelkoa tappouhkauksista

Lähes neljäsosa kyselyyn vastanneista naisista kertoi kokeneensa verkkohäirintää ainakin kerran. Jopa 41 prosenttia verkkohäirintää kokeneista vastaajista sanoi, että he olivat verkkohäirinnän takia tunteneet fyysisen turvallisuutensa olleen uhattuna.

– Häirinnän vaikutukset eivät katoa, kun ihminen kirjautuu ulos somesta. Naiset joutuvat jatkuvasti pelkäämään, että tappouhkaus ilmestyy viestiketjuun tai että yksityisiä kuvia levitetään verkossa ilman heidän suostumustaan, sanoo Pia Puu Oksanen.

Hän jatkaa:

– Vaarallisinta verkkohäirinnässä on nopea tahti, jolla häirintä leviää. Yksi solvaava kommentti saattaa laukaista vihaviestien aallon. Yhteisöpalveluiden tarjoajien täytyy ottaa tämä ongelma vakavasti.

Seksististä, naisvihamielistä ja henkilötietoja paljastavaa viestintää

Vähän alle puolet verkkohäirintää kokeneista naisista kertoivat häirinnän olleen luonteeltaan seksististä tai naisvihamielistä. Nämä tulokset toistuivat tasaisina kaikissa maissa, joissa kysely tehtiin. Yli viidesosa häirintää kokeneista naisista oli saanut viestejä, jotka sisälsivät uhkauksia seksuaalisesta tai fyysisestä väkivallasta.

Tätäkin yleisempi on verkkohäirintä, johon liittyy rasismia, seksismiä, homofobiaa tai transfobiaa. Tästä kertoi 58 prosenttia verkkohäirintää kokeneista naisista. Kaikissa maissa, joissa tutkimus tehtiin, yli neljännes häirintää kokeneista naisista kertoi, että heistä oli jaettu henkilökohtaista tai henkilöllisyyden paljastavaa tietoa verkossa.

Jopa yksi neljästä verkkohäirintää kokeneista naisista kertoi, että häirintä oli saanut heidät pelkäämään perheensä turvallisuuden puolesta. Liki 60 prosenttia häirintää kokeneista naisista totesi häirinnän tekijän olleen heille täysin tuntematon henkilö.

Naisia vaiennetaan

Sosiaalisen median alustat ovat tiloja, joissa etenkin naiset ja syrjityt vähemmistöt voivat harjoittaa sanan- ja ilmaisunvapauttaan. Verkkoväkivalta- ja häirintä uhkaavat näiden oikeuksien toteutumista.

Yli kolme neljäsosaa – 76 prosenttia – verkkohäirintää sosiaalisessa median alustoilla kokeneista naisista muutti tapoja, joilla he käyttävät alustoja.

Naiset muun muassa rajoittivat aiheita, joista he sosiaalisessa mediassa viestivät: 32 prosenttia naisista kertoi, että he eivät enää ilmaisseet mielipidettään tietyistä aiheista.

– Sosiaalinen media on monella tapaa vahvistanut ilmaisunvapauden toteutumista. Mutta kun naisiin kohdistuva väkivalta ja syrjintä ovat levinneet digitaaliseen maailmaan, ovat monet naiset alkaneet sensuroimaan sanomisiaan väkivallan ja häirinnän uhan takia, Pia Puu Oksanen painottaa.

Verkkohäirinnän psykologiset seuraukset voivat olla myös tuhoisia: suuri joukko kärsi muun muassa huonosta itsetunnosta tai itseluottamuksen heikentymisestä, uni- ja keskittymisongelmista.

Yhteisöpalveluiden kannettava vastuunsa

Naisia, jotka pitivät hallitusten keinoja puuttua häirintään riittämättöminä, oli merkittävästi enemmän kuin naisia, jotka pitivät toimia riittävinä. Tämä tulos toistui kaikissa maissa, joissa tutkimusta tehtiin.

Ruotsissa jopa 57 prosenttia naisista katsoi, että hallituksen toimet olivat riittämättömiä. Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Uudessa-Seelannissa noin kolmasosa naisista piti poliisin toimia verkkohäirinnän kitkemiseksi puutteellisina.

Yhteisöpalvelujen tarjoajat painottavat, etteivät ne siedä henkilön sukupuoleen tai muuhun tekijään perustuvaa häirintää.

– Yritysten täytyy varmistaa, että häirinnän kieltoa noudatetaan. Yhteisöpalvelujen on varmistettava, että moderoijat koulutetaan tunnistamaan sukupuoleen tai muihin identiteettiin liittyviin tekijöihin perustuvia uhkauksia ja häirintää, muistuttaa Amnesty.

Amnestyn verkkokysely häirinnästä

Amnestyn Ipsos MORI:lta tilaama kyselytutkimus tarkasteli 18–55-vuotiaiden naisten kokemuksia.

Kyselyyn vastasi naista Tanskasta, Italiasta, Uudesta-Seelannista, Puolasta, Espanjasta, Ruotsista, Iso-Britanniasta ja Yhdysvalloista.

Vastaajia oli yhteensä 4 000.

Kyselyyn vastanneet naiset kuvailivat itseään joko keskivertoisina tai aktiivisina netin käyttäjinä.