Lehtikuva/Emmi Korhonen

Terveydenhoitoala on Tehyn arvion mukaan vaarassa muuttua sote-uudistuksen myötä pätkätyöalaksi. Työehdot voivat muutenkin heiketä, jos palvelutuotantoa yksityistetään.

Tehyn yksityisen puolen edunvalvonnan neuvottelupäällikön Marianne Leskisen mukaan terveydenhoitoala voi muuttuu pätkätyöalaksi. Hän sanoo, että jos potilaat ja asiakkaat voivat esimerkiksi puolen vuoden välein valita missä heitä hoidetaan, voittaja on silloin yksityinen sektori.

– Ja kun valinnanvapauden myötä työn jatkuvuudesta ei ole takeita, kohta voi olla vaikeuksia saada työvoimaa alalle.

Keskiössä Leskisen mukaan on se, miten pidetään osaavasta henkilökunnasta kiinni.

Liikkeenluovutuksessa työntekijöiden siirtyminen vanhoina työ-tekijöinä uudelle työnantajalle pitäisi olla taattu. Mutta ei ole.

Tulkinnalliset liikkeenluovutukset

Tehyssä katsellaan huolestuneena sote-valmistelua. Valinnanvapauden pelätään johtavan valtavaan siirtymään julkiselta sektorilta yksityisiin terveysyrityksiin.

ILMOITUS

Tehyllä on jäseniä noin 160 000, joista noin 35 000 työskentelee tällä hetkellä yksityisellä puolella. On arvioitu, että soten myötä yksityinen puoli voi kasvaa useilla kymmenillätuhansilla.

Kun yksityistäminen kuten myös palautus yksityiseltä takaisin julkiseksi palveluksi tapahtuu liikkeenluovutuksena, työntekijöiden siirtyminen vanhoina työtekijöinä uudelle työnantajalle pitäisi olla taattu. Silloin työehdot pysyvät samoina. Käytännössä näin ei läheskään aina ole. Esimerkkejä tästä on jo nyt.

Tuorein niistä löytyy Tampereelta Pappilanpuiston palvelukeskuksesta, josta kolme muistisairaiden vanhusten ryhmäkotia palaa vuodenvaihteessa Pihlajalinna Terveys Oy:ltä kaupungille.

Tampereen kaupunki on kuitenkin ilmoittanut, että se uudistaa toiminnan perusteellisesti, minkä vuoksi kyse ei sen mukaan ole liikkeenluovutuksesta. Tehyn Leskinen on asiasta eri mieltä.

– Vaikea nähdä, että toiminnassa olisi mahdollista tapahtua sellaista muutosta, joka muuttaisi kyseisen toiminnan identiteetin toiseksi. Ainakaan sellaisia perusteluja ei ole esitetty, hän sanoo.

Mikä on riittävä muutos?

Tampereen esimerkissä toiminta siirtyy yksityiseltä takaisin julkiselle. Olipa suunta kumpi tahansa, työntekijöiden tulisi siirtyä mukana, jos toiminta pysyy samana. Näin ei kuitenkaan Leskisen mukaan aina ole. Ei varsinkaan jatkossa, hän uskoo.

– Riita tulee yleensä siitä, kun sanotaan, että tämä ei ole ihan samaa toimintaa.

Lain ongelma on Leskisen mukaan tulkinnanvaraisuus.

– Siitä, mikä on riittävän erilaista, jotta voidaan sanoa että toiminta ei ole samaa kuin ennen, hän lisää.

Laittoman irtisanomisen korvaushaarukka on kolmesta kuukaudesta kahteen vuoteen. Käytännössä haarukan yläraja on Leskisen mukaan asettunut 15 kuukauteen.

– Ja kaiken lisäksi on iso kynnys siinä, että ihmiset vievät
asiansa käräjille, hän lisää.

Jos siis liikkeenluovutuksessa sata irtisanotaan työntekijäpuolen mukaan laittomasti, niin käräjille asti asian vie usein vain muutama ihminen. Se tarkoittaa, että laittomuudesta lankeavat korvaukset jäävät pieniksi. Ehkä niin pieniksi, että ne kannattaa maksaa.

Yksityisellä työ halvempaa

Julkisella ja yksityisellä puolella noudatetaan eri työehtosopimuksia ja vaikka hoitajien peruspalkoissa eroa on vain hiukkasen julkisen puolen eduksi, niin kokonaisuudessaan työehdot ovat selkeästi paremmat julkisella työnantajalla.

– Erot tulevat julkisen puolet pidemmistä vuosilomista ja paremmista sairauspäivien korvauksista.

Lainsäädäntö lähtee siitä, että samasta työstä pitää maksaa sama palkka.

– Eikä palkkaa voi laskea liikkeenluovutuksessakaan, mutta palkkarakennetta voi muuttaa, Leskinen sanoo.

Kun toiminta siirtyy julkiselta yksityiselle, palkkaus ratkaistaan Leskisen mukaan henkilökohtaisilla lisillä. Niitä maksetaan yksityisen työehtosopimuksen peruspalkan päälle.

– Kunnalta tulevalla säilyy euromääräinen korkeampi palkka, mutta hän ei tule koskaan saamaan mitään lisiä, koska muille maksetaan paljon vähemmän. Tavoitteena yrityksillä näyttää olevan, että palkat harmonisoidaan mahdollisimman mataliksi, Leskinen sanoo.

Parasta hoitoa

Tehy ei liputa sen enempää julkisen kuin yksityisenkään hoidon puolesta. Se haluaa Marianne Leskisen mukaan että ihmiset saavat parasta mahdollista hoitoa.

– Ja toivomme, että hoitajat voivat tehdä työtä motivoituneena, terveellisesti, turvallisesti, kohtuullisella palkalla sekä niin että työsuhdeturva olisi kunnossa, hän luettelee.