IPS/Umer Asif

Moni luopuu pelloistaan, ja ruokaa joudutaan tuomaan muualta.

Yhä suurempi osa Kašmirinlaakson viljavista vainioista jää betonirakentamisen alle kaupungistumisen kiihtyessä. Vuodessa katoaa lähes 1 500 hehtaaria maatalousmaata.

Ganderbalin alueella Intialle kuuluvan Kašmirin keskiosissa asuva Javaid Ahmad Hurra, 40, muistaa lapsuudestaan kotikylänsä vehreyden.

– Nyt asuinalueet ovat peittäneet vainiot eikä kukaan kylvä viljakasveja enää.

Myymällä vuodessa hehtaarin maata elää mukavasti.

Kašmirin maatalousministeriön mukaan vuoristoinen alue on menettänyt 16 viime vuoden aikana 22 000 hehtaaria maatalousmaata. Vuonna 1996 peltoja oli 163 000 hehtaaria, nyt enää 141 000.

Intian Jammun ja Kašmirin osavaltio vastaa noin kolmasosaa Suomen pinta-alasta, ja asukkaita oli vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan 12,5 miljoonaa. Metsä peittää noin viidenneksen alueesta.

ILMOITUS

Riisivainiot lähiöiksi

Maataloudella on ollut keskeinen rooli Kašmirissa. Asukkaista 70 prosenttia elää maalla, ja valtaosa heistä saa elantonsa suoraan tai välillisesti maataloudesta.

– Hallitus ei yritä tosissaan suojella viljelymaata, joten betonirakennelmia nousee alueille, joilla riisi lainehti 10–20 vuotta sitten, Kašmirin yliopiston tutkija Mir Yasir Ahmad sanoo.

Tärkeimpien viljelykasvien, riisin, maissin ja vehnän, sadot eivät ole kasvaneet kysynnän mukana viime vuosina, vaan ruokaa on jouduttu tuomaan muualta Intiasta, valtion talousselvitys kertoo.

– Mahdollisuudet kylvöalan kasvattamiseen ovat hyvin rajoitetut, ja maaomaisuudet kutistuvat suurperheiden hajoamisen, kiihtyvän kaupungistumisen ja väestöräjähdyksen seurauksena, selvityksessä sanotaan.

”Helpointa on myydä maat”

Puolueettomien tutkimusten mukaan Kašmirin viljelykelpoisen maan osuus on kutistunut 30 prosenttiin ja kylvettynä on vain 7 prosenttia.

Pohjoisessa Baramullassa asuva Ghulam Nabi Dar sanoo, että viljelijät ovat epätoivoisia.

– Riisille ei ole markkinoita Kašmirissa eikä hallitus auta keinokastelun järjestämisessä. Helpoin tapa ansaita rahaa on myydä maat kaupan ja teollisuuden käyttöön, hän kertoo.

Maataloustieteellisen yliopiston tuore tutkimus kertoo, että vuonna 2005 maatalous tuotti 28 prosenttia Kašmirin kansantuotteesta, mutta nyt enää 17 prosenttia. Vuonna 1961 alueen työvoimasta toimi maataloudessa 85 prosenttia, nyt osuus on 28 prosenttia.

Ilmastonmuutos vaikeuttaa

Javaid Ahmad Hurra on vaihtanut riisipellot kahden hehtaarin hedelmätarhaan, jonka hän toivoi tuottavan riisiä paremmin. Ilmastonmuutos on vaikeuttanut viljelijöiden tilannetta entisestään. Vääriin aikoihin tulevat sateet ja lykkääntynyt lumentulo ovat vieneet viljelyn tappiolliseksi joka vuosi.

IPS/Umer Asif

Viime vuonna Kašmirinlaakso kärsi pitkästä kuivuudesta talvikuukausina, mistä seurasi pulaa vedestä ja vesivoimalla tuotetusta energiasta. Alueella koettiin myös kuukausia jatkunut väkivaltainen protestiaalto, joka liittyi pyrkimyksiin itsenäistyä Intian vallasta. Eikä vuoden 2014 tuhotulvistakaan ollut ehditty toipua.

Monen muun tavoin Javaid suunnittelee maiden myyntiä ja siirtymistä toiselle alalle, sillä hedelmistäkään ei ole viime vuosina kertynyt tuottoa.

– Viljelijät ovat löytäneet helpon tavan ansaita rahaa. Myymällä vuodessa hehtaarin maata elää mukavasti. Miksi meidän pitäisi tyytyä pelkkiin tappioihin? Javaid kysyy.

Englanninkielinen versio