Jarno Mela

Kolmas kirja rikollisuudesta

Teoksessaan Mafia – syntymästä kuolemaan (Atena 2017) Federico Varese kirjoittaa mafia-järjestöjen synnystä, riiteistä, väkivaltaisesta työstä, johtamisesta, rahasta ja rakkaudesta. Hän ruotii lukuisia eri mafiajärjestöjä kaikilla mantereilla.

Sujuvasti kirjoitetun teoksen lähteinä on poliisien ja mafiosojen haastatteluja, tutkimuksia, oikeuspöytäkirjoja ja lehtijuttuja. Varese käsittelee sitä, miten mafiat yrittävät hallita niistä luotua kuvaa.

Mafioiden sekaantuminen politiikkaan saa oman lukunsa. Samoin mafioiden tapa surmata ihmisiä. Lopuksi Varese pohtii miten mafioita voi horjuttaa ja tuhota. Teos on Varesen kolmas kirja järjestäytyneestä rikollisuudesta.

Poliittisten ja taloudellisten eliittien edut ovat joskus samat kuin rikollisjärjestön, sanoo professori Federico Varese.

Mafiat tuovat mieleen henkseleissä esiintyvät kovanaamaiset pyssymiehet, jotka harjoittavat outoja rituaaleja ja verikostoa. Alueet joista löytyy vahvoja perinteisiä kulttuureja, kuten Sisilia tai Georgia, ovat tunnettuja mafioistaan.

– Ajatus siitä että mafia olisi esimodernin yhteiskunnan tuote on kuitenkin väärä. Mafiat syntyivät vasta nykyaikaistumisen ja kapitalismin saapuessa, jos valtio ei kyennyt hallitsemaan muutosta ja takaamaan laillisuutta, selittää Federico Varese.

ILMOITUS

Hän on Oxfordin yliopiston kriminologian professori, jolta on juuri ilmestynyt suomeksi kirja Mafia – syntymästä kuolemaan.

Italialaistaustainen Varese oli 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa kiinnostunut perestroikasta ja asui vuoden Venäjällä. Siellä hän todisti kuinka mafia nousi jälkisosialistisessa yhteiskunnassa.

– Venäjällä kävi melko samoin kuin Sisiliassa, jossa mafia kehkeytyi feodalismin päättyessä ja markkinatalouden saapuessa.

Muutoksen keskellä mafiasta tulee hyödyllinen niille ihmisille, joita valtio ei kykene auttamaan.

– On virhe ajatella, että markkinat ratkaisevat itse omat ongelmansa ilman valtion hallinnointia. Jos valtio ei hallinnoi, tulee muita tahoja – mafia – joka vastaa ongelmien ratkaisun tarpeeseen.

Mafia ja
demokratiat

Mafiat kukoistavat Varesen mukaan erityisesti demokratioissa. Mafia on usein auttanut oikeistolaisia ja keskustalaisia poliitikkoja pääsemään valtaan ja järjestänyt ääniä. Näin on käynyt esimerkiksi Italiassa. Korruptio ja kansalaisten epäluottamus viranomaisiin lisäävät mafioiden toimintamahdollisuuksia.

Vasemmistoa mafiat taas ovat tavallisesti vastustaneet.

– Ammattiliitot ja vasemmisto pyrkivät edustamaan työläisten etuja, mutta mafia taas haluaa hyväksikäyttää työläisiä. Mafia on usein suorassa vastakkainasettelussa ammattiliittojen kanssa. Esimerkiksi 1950-luvun Japanissa järjestäytynyt rikollisuus, yakuza, auttoi vallanpitäjiä murskaamaan opiskelijoiden vasemmistolaisen liikehdinnän.

Globalisaation
haaste

Globalisaation aikana mafiat ovat muuttuneet, mutta myös pysyneet ennallaan. Perinteisesti mafiat ovat pyrkineet hallitsemaan tiettyjä talouden alueita, kuten kiinteistö-, rakennus- ja jätehuoltobisnestä. Ne ovat kiskoneet suojelurahoja sekä järjestäneet huumekauppaa ja prostituutiota. Suojelurahan kiristys on tullut nyt vaikeammaksi, kun osa kivijalkakaupoista on siirtynyt nettiin.

– Ja miten puristat joltain Netflixiltä suojelurahaa, Varese naurahtaa.

Internet on myös tehnyt ostajille aiempaa helpommaksi ostaa huumeita tai seksiä suoraan kauppiailta ilman mafian välikättä.

Massasiirtolaisuus on murtanut mafioiden perinteistä järjestystä.

– Esimerkiksi Sisiliassa on paljon siirtolaisia Aasiasta ja Afrikasta. Ihmisiä jotka ovat kotoisin kovista oloista. He eivät alistu samalla tavalla mafioiden valtaan kuin italialaiset.

Varese kertoo miten esimerkiksi bangladeshilaiset siirtolaiset ovat järjestäneet Palermossa mielenosoituksia mafiaa vastaan. Siirtolaisten joukosta on noussut myös omia rikollisjengejä kilpailemaan mafian kanssa.

– Tämä lisää kotouttamisen ja rasismin kitkemisen tarvetta. Historiallisesti mafioissa on usein ollut mukana paljon vähemmistöjä ja siirtolaisia, jotka ovat kokeneet itsensä syrjityiksi valtavirtayhteiskunnassa.

Kansalaisyhteiskunta on mafian kauhistus.

– Demokratioiden haaste on pysyä demokraattisina, mutta samalla onnistua tuhoamaan mafiat.

Venäjän mafia
puristuksessa

Autoritaarisissa ja totalitaarissa valtioissa mafioiden toiminta on yleensä vaikeampaa, koska sortohallinto ei salli kilpailijoita. Kun esimerkiksi Venäjä on autoritarisoitunut, mafian toiminta on vaikeutunut.

– Autoritarismissa mafian täytyy selvitäkseen tehdä enemmän yhteistyötä viranomaisten kanssa. Esimerkiksi Hong Kongin triadit auttoivat Kiinan hallintoa vuoden 2014 demokratiamielenosoitusten nujertamisessa. Mafiasta voi tulla näin enemmän hallinnon työkalu.

Varese pitää mahdollisena, että osa venäläisestä mafiasta siirtyy valtion painostuksen alta lähiseuduille. Ennenkin mafiosot ovat etsineet väljempiä oloja, kuten sisilialaiset painuessaan Yhdysvaltoihin 1900-luvun alussa. Osa venäläisistä mafiosoista onkin Varesen mukaan jo siirtynyt Espanjaan tai Saksaan.

Mafiat muistuttavat
valtioita

Mafiat kiinnostavat Varesea siksikin, etteivät ne ole vain rikollisjärjestöjä, vaan kuin uskonnollisia lahkoja. Niillä on päämäärä, rituaalit ja säännöt, ne rakentavat vahvaa identiteettiä. Mafiat kannattavat konservatiivisia arvoja, eivätkä naiset voi edelleenkään kuulua niihin. Monissa maissa mafialla ja uskonnolla on tiiviit suhteet. Mafiat pystyttävät joskus myös yllättävän samankaltaisia valtarakenteita kuin valtiot.

– Työni aikana olen hämmästynyt kuinka paljon samanlaisia piirteitä eri mafioilla on. Ja kuinka ne joskus kehittävät valtion tapaista hallintoa, kuten Myanmarin heroiinimafiat tai Meksikon kartellit. Olen myös järkyttynyt, miten paljon rahaa mafioilla on.

Uusliberalismi helpottanut
varojen piilotusta

Globalisaatio ja talouden uusliberalismi ovat Varesen mukaan helpottaneet mafioiden rahanpesua ja rikollisten varojen piilotusta.

– On hullua, että nykyään voi luoda helposti ketjutettuja kuoriyhtiöitä, joista ei saada omistajaa selville. Omistusten kätkemisen suurimmat edunsaajat eivät välttämättä ole mafiosoja, vaan kaikenlaisia rikkaita ihmisiä, Varese painottaa.

Tämä on noussut esiin vaikkapa Panaman veroparatiisin vuotojen yhteydessä.

– Isoimmat veroparatiisit sijaitsevat itse asiassa Britanniassa ja Yhdysvalloissa eivät Tyynenmeren saarilla. Ongelma on se, ettei ole poliittista tahtoa lakkauttaa veroparatiiseja, ja tämä pitää yllä myös mafioita. Esimerkiksi entisestä Neuvostoliitosta on valunut 80 miljardia dollaria piiloon veroparatiiseihin.

Varese pahoittelee sitä, että joskus poliittisten ja talouseliittien sekä mafian edut ovat varsin samoja. Hänen nähdäkseen tarvitsemme enemmän valtion laillista kontrollia talouteen.

– Kyse ei ole siitä, etteikö mafioita voitaisi kukistaa, vaan siitä että mafiat palvelevat tiettyjen valtapiirien etuja ja siksi ne saavat jatkaa.

Kerätessään kirjan materiaalia Varese on haastatellut mafiosoja ja liikkunut rikollisten hallitsemilla alueilla. Onko vastaan tullut vaaratilanteita?

Varese naurahtaa ja kuittaa:

– Tähän asti olen onnistunut selviytymään.

Mafia – syntymästä kuolemaan. Suomentanut Mari Janatuinen. Atena, 347 sivua.

Kolmas kirja rikollisuudesta

Teoksessaan Mafia – syntymästä kuolemaan (Atena 2017) Federico Varese kirjoittaa mafia-järjestöjen synnystä, riiteistä, väkivaltaisesta työstä, johtamisesta, rahasta ja rakkaudesta. Hän ruotii lukuisia eri mafiajärjestöjä kaikilla mantereilla.

Sujuvasti kirjoitetun teoksen lähteinä on poliisien ja mafiosojen haastatteluja, tutkimuksia, oikeuspöytäkirjoja ja lehtijuttuja. Varese käsittelee sitä, miten mafiat yrittävät hallita niistä luotua kuvaa.

Mafioiden sekaantuminen politiikkaan saa oman lukunsa. Samoin mafioiden tapa surmata ihmisiä. Lopuksi Varese pohtii miten mafioita voi horjuttaa ja tuhota. Teos on Varesen kolmas kirja järjestäytyneestä rikollisuudesta.