Olen ollut kansandemokraattisessa järjestötyössä melko aktiivisesti mukana jo yli 70 vuotta ja luulin, että uusista Suomen vasemmistolaisten historiaa käsittelevistä teoksista ei enää juuri ilmene tärkeämpää uutta, mutta näin ei näytä olevan. Esimerkiksi Jyrki Juuselan teos Vankipataljoona (Atena, 2017) toi esille paljonkin uutta.
Ensiksikin selvisi, että huomattava osa kansandemokraattisen liikkeen merkittävillä paikoilla istuneista tovereista oli ollut turvasäilössä, ja osa heistä kirjassa kerrotussa vankipataljoonassa. Esimerkiksi sodan jälkeen Iisalmessa SKP:n piirisihteerinä toiminut Viljo ”Viska” Tuominen oli ollut vankipataljoonassa, samoin kansanedustaja Eemeli Lakkala ja monet muut hyvin tuntemani toverit. Arvostettu ammattiyhdistysmies Erkki Salomaa oli pidätetty turvasäilöön jo varsin nuorena.
Vankipataljoonasta loikkasi rintamalinjan yli Neuvostoliittoon melkoinen joukko, ja huomattava osa heistä näyttää tulleen desanttina Suomeen. Entiset järjestötoverit suojelivat täällä monia heistä. Monet desantit paljastuivat, ja yleensä heidät teloitettiin ja suojelijat saivat pitkät vankeustuomiot. Heidät vapautettiin vankilasta vasta rauhansopimuksen määräyksen perusteella.
Koko järjestöurani ajan minua on askarruttanut, miksi heti sodan jälkeen demarit suhtautuivat jopa vihamielisesti meihin kansandemokraatteihin. Juuselan kirja antaa osin valaistusta asiaan. Muun muassa elokuussa 1940 (s.17) SDP:stä erotettiin niin sanotut kuutoset, jotka vaativat ystävällisempää suhtautumista Neuvostoliittoon. Edelleen Väinö Tannerin (s.41) kerrotaan puheessaan vuonna 1941 sanoneen, että työväenliikkeen tärkeimpänä tehtävänä oli hävittää kommunistit ja kuutoset. Sosiaalidemokraattien vihanpito kumpusi ilmeisesti näistä Tannerin sanoistakin.
Meitä viime sodan rintamamiehiä vähän moitiskellaan siitä, ettemme puhu kokemuksistamme. Mutta eiväthän nämä arvostetut vanhat toverimmekaan juuri avautuneet. Sanoisinkin näitä historiankirjoja lukeville nuorille, että tärkeätä on aina yrittää ottaa selvää niistä yhteiskunnallisista olosuhteista, joissa nämä ihmiset ovat eläneet joutuessaan elämän murroskohtiin.
Veikko Kaikkonen
Siilinjärvi