Tätä vasemmistoliitto tarjoaa
Kansaneläkettä ja takuueläkettä nostetaan 50 euroa.
Työttömän peruspäivärahaa nostetaan 15 euroa.
Asumistuen enimmäis-asumismeno korotetaan 508 eurosta 519 euroon.
Korkeakouluopiskelijan opintorahaa korotetaan noin 90 euroa.
Työttömän suojaosaa nostetaan 500 euroon nykyisestä 300 eurosta.
Lisäksi vanhuspalveluiden laatua ja hoitajamitoitusta sekä lääke- ja matkakorvauksia parannetaan.
Terveyskeskusmaksusta luovutaan.
Säädetään kymmenen euron vähimmäistuntipalkka.
Alipalkkaus kriminalisoidaan.
Kilpailukykysopimus puretaan.
Työttömyysturvan karensseista luovutaan.
Yhteisövero korotetaan 20 prosentista 22 prosenttiin.
Subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen palautetaan.
Vasemmistoliitto toteaa vaihtoehtobudjetissaan, että uusimpien tilastojen valossa valtiovarainministeriön 2,1 prosentin kasvuennuste ensi vuodelle vaikuttaisi olevan alakanttiin.
Puolue näkeekin, että nyt on tilaisuus panostaa yhdenvertaisuuteen. Se peruisi tuloeroja kasvattavat ja palveluja heikentävät leikkaukset, parantaisi palveluja ja tulonsiirtoja.
Keinoja ovat etuuskorotukset, verotuksen oikeudenmukaistaminen, palvelumaksujen karsiminen ja panostaminen koulutukseen.
– Talouskasvu on alkanut, joten painopisteemme on muuttunut. Kun aiemmin esitimme välittömiä elvyttäviä toimenpiteitä talouskasvun käynnistämiseksi, nyt olemme siirtäneet painopistettä yhdenvertaisuuden edistämiseen, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi vaihtoehtobudjetin julkistamistilaisuudessa eduskunnassa tiistaina.
– Se on nimenomaan sellaista politiikkaa, jota pitää tehdä nousukaudella. Muuten käy helposti ainakin hallituksen veropolitiikalla niin, että tuloerot lähtevät nopeasti kasvuun.
Sekä hallituksen että vasemmistoliiton budjettiesityksen loppusumma on sama. Kummassakin velkaantuminen vähenee ja velkaa otetaan saman verran.
– Tällä osoitamme, että on mahdollista tehdä erilaista politiikkaa valtion rahoitusasemaa muuttamatta, Andersson sanoi.
Kaikki oppositiopuolueet ovat tehneet vaihtoehtobudjetit. Eduskunta keskusteli niistä keskiviikkona täysistunnossa.
Hallitus erkaannuttaa ääripäitä
– Erityisesti ääripäät erkaantuvat toisistaan niin tulojen muodostumisen, varallisuuden, koulutuksen, terveyden kuin ylipäätään elinmahdollisuuksien osalta. Yhteishenki rapautuu, kansanedustaja Kari Uotila sanoi hallituksen päätösten vaikutuksista.
Hän totesi, että hallituksen esitys ensi vuoden budjetiksi ei muuta tilannetta.
– Se kasvattaa tuloeroja edelleen vaikka talouden tilanne antaisi mahdollisuuden muunkinlaiseen politiikkaan.
Vasemmistoliiton laskelmien mukaan sen vaihtoehdossa eniten kasvaisivat kahden alimman desiilin käytettävissä olevat tulot ja suurituloisimpien pienenisivät. Samalla pienenisi köyhyysaste.
– Käytämme tähän paljon euroja mutta esitämme ratkaisun, jolla esityksemme rahoitetaan niin, ettei alijäämä ole sen suurempi kuin hallituksen esityksessä, Uotila sanoi.
Keino on vasemmistoliitolle tuttu: verotuksen oikeudenmukaistaminen. Se tarkoittaa, että tulomuodosta riippumatta verotus on sama ja verotuksen progressiota kiristetään tulojen yläpäästä.
– Verotuksessa on tehtävä koviakin päätöksiä. Meillä niihin sisältyy muun muassa yhteisöveron kahden prosenttiyksikön korottaminen, mutta on parempi kerätä riittävästi tuloja kuin köyhdyttää hyvinvointivaltiota.
Rahaa tulisi myös hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kilpailukykysopimuksen purkamisesta. Andersson otti julkisen sektorin menettämien lomarahojen lisäksi puheeksi sen, miten sopimukseen liittyvät kompensaatiot työnantajalta työntekijälle heikentävät Suomen julkisen talouden rahoitusta.
Rahaa kiky-esitysten peruminen toisi Anderssonin mukaan julkiseen talouteen 650 miljoonaa euroa.
Ilmastonmuutos painopisteenä
Toinen keskeinen asia vasemmistoliiton vaihtoehdossa on ilmastonmuutos. Se sisältää puolen miljardin euron ilmastobudjetin, johon on kerätty keinoja nopeuttaa ilmastonmuutokseen sopeutumista Suomessa ja nostaa ilmastotoimien kunnianhimon tasoa.
Siinä toimia olisivat muun muassa joukkoliikenteen kehittäminen, pyöräilyn ja kävelyn edistäminen, uusiutuvan energian edistäminen, kotitalouksien energiaremontit, tutkimus ja tuotekehittely sekä verotukirakenteiden muutokset.
Tätä vasemmistoliitto tarjoaa
Kansaneläkettä ja takuueläkettä nostetaan 50 euroa.
Työttömän peruspäivärahaa nostetaan 15 euroa.
Asumistuen enimmäis-asumismeno korotetaan 508 eurosta 519 euroon.
Korkeakouluopiskelijan opintorahaa korotetaan noin 90 euroa.
Työttömän suojaosaa nostetaan 500 euroon nykyisestä 300 eurosta.
Lisäksi vanhuspalveluiden laatua ja hoitajamitoitusta sekä lääke- ja matkakorvauksia parannetaan.
Terveyskeskusmaksusta luovutaan.
Säädetään kymmenen euron vähimmäistuntipalkka.
Alipalkkaus kriminalisoidaan.
Kilpailukykysopimus puretaan.
Työttömyysturvan karensseista luovutaan.
Yhteisövero korotetaan 20 prosentista 22 prosenttiin.
Subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen palautetaan.