Lehtikuva/Vesa Moilanen

Esitys saattaa lisätä asumistukimenoja neljällä miljoonalla eurolla ja toimeentulotukimenoja kymmenellä miljoonalla.

Eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunta on hyväksynyt sosiaali- ja terveysvaliokunnalle erittäin kriittisen lausunnon työttömyysturvan aktiivimallista. Opposition esittää sen heikoimpien kohtien hylkäämistä kokonaan.

Mallissa, jonka on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa, työttömyyden alun omavastuupäiviä vähennetään seitsemästä viiteen. Sen jälkeen alkaa kepittäminen. Jos työtön ei täytä aktiivisuusehtoa kolmen kuukauden aikana, maksetaan työttömyysetuus seuraavat kolme kuukautta 4,65 prosentilla alennettuna. Se vastaa yhtä omavastuupäivää kuukaudessa.

Hallituksen esityksessä mallin työllisyysvaikutus asettuu 5 000:n ja 12 000 henkilötyövuoden väliin.

”Aktiivimallin käyttäytymisvaikutuksiin liittyy kuitenkin suurta epävarmuutta, ja osa vaikutuksista saattaa olla myös hallituksen tavoitteiden vastaisia”, valiokunta toteaa lausunnossaan.

Valiokunta arvostelee esitystä siitä, että aktiivisuuden osoittaminen olemalla työssä riippuu usein muustakin kuin työttömästä itsestään: ”…työtön voi täyttää aktiivisuusvelvoitteen vain, mikäli hänellä on tosiasialliset alueelliset, työkyvyn mukaiset ja osaamista vastaavat mahdollisuudet työllistyä lyhytaikaisesti ja tarvittaessa osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin”.

ILMOITUS

Pitkäaikaistyöttömille epärealistinen

Aktiivisuusvaatimus koskee myös pitkäaikaistyöttömiä. Valiokunta muistuttaa, että työttömyyden pitkittyessä taustalla on usein terveys- tai sosiaalisia ongelmia sekä syrjäytymistä, jolloin henkilön kyky ja mahdollisuudet toimia aktiivimallin edellyttämällä tavalla on alentunut.

”Valiokunnan käsityksen mukaan vaatimus työllistymisestä vähintään viideksi päiväksi on usean pitkäaikaistyöttömän kohdalla epärealistinen, etenkin jos taustalla on elämänhallintavaikeuksia, päihdeongelmia tai terveydentilan asettamia rajoituksia.”

Aktiivimallin heikkous on myös se, että henkilön tosiasiallista työkykyä ja mahdollisuutta osallistua eri tehtäviin tai palveluihin ei huomioida. Vuonna 2016 työttömänä työnhakijana oli lähes 43 000 pitkäaikaissairaaksi tai vammaiseksi merkittyä työnhakijaa.

Työttömyysturva voi alentua pysyvästi

Aktiivimalli saattaa myös lisätä viimesijaisen toimeentuloturvan saajien määrää, sillä työttömyysturvan taso voi alentua pysyvästi, jos peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saava työtön ei pysty osoittamaan aktiivisuuttaan. Esitys voikin lisätä asumistukimenoja neljällä miljoonalla eurolla ja toimeentulotukimenoja kymmenellä miljoonalla, valiokunta arvioi.

”Aktiivimalli ei toimi kannustimena viimesijaista toimeentulotukea saaville, vaan päinvastoin: kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla voi olla houkuttelevaa siirtyä etuuksien hallittavuuden takia karenssin kautta työvoiman ulkopuolelle ja yksinomaan toimeentulotuen asiakkaaksi”, valiokunta tylyttää lausunnossaan.

”Kannustamisessakin ojasta allikkoon”

Vielä kovempaa kritiikkiä tulee oppositiolta. SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden yhteisessä eriävässä mielipiteessä mallia pidetään käytännössä työttömyysturvan leikkauksena. He kannattavat esityksessä ainoastaan omavastuupäivien vähentämistä.

”Me allekirjoittaneet jaamme asiantuntijalausunnoissakin nostetun huolen siitä, että malli asettaa ihmiset erittäin eriarvoiseen asemaan asuinpaikkansa, ammattialansa ja työkykynsä perusteella. Myös työvoimapoliittisten palvelujen saatavuus vaihtelee rajusti eri puolilla Suomea. Lisäksi korostamme sitä, että toimeentulotuessa on kaikkein heikoimmat kannusteet ottaa vastaan satunnaisia töitä, joten työhön kannustamisenkin näkökulmasta malli vie ojasta allikkoon”, todetaan eriävässä mielipiteessä, jonka vasemmistoliitosta on allekirjoittanut Anna Kontula.