Lehtikuva/Panu Pohjola

Meri-Lapin kuntien päätöksestä ulkoistaa sosiaali- ja terveyspalvelunsa kuntien ja Mehiläisen yhteisyritykselle on paisumassa soppa, joka voi johtaa valituskierteeseen.

Meri-Lappiin syntyy terveyspalveluyritys Mehiläisen vetämä sote-yhteisyritys, johon sisällytetään Kemissä toimiva Länsi-Pohjan keskussairaala.

Sopimukseen kuuluisi sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan ja Simon kuntien asukkaille. Tervolan ja Ylitornion asukkaille tuotetaan erikoissairaanhoidon palvelut.

Viidentoista vuoden sopimus takaa yhtiölle alussa 73,9 miljoonaa euroa lisättynä palveluntuottajalle syntyvillä vuokrilla ja markkinaehtoisilla kustannuksilla. Vuoden 2018 alussa perustettavan yhtiön käyttöön luovutetaan vastikkeettomasti tai vuokrattuna tiloja ja irtaimistoa. Hinta on kiinteä kaksi ensimmäistä vuotta, jonka jälkeen sitä tarkistetaan.

Kemin vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja: Tarkoitus on tehdä valitus ulkoistamispäätöksestä.

– Suunnitelman mukaan kunnat ostavat yhteisyritykseltä 15 vuoden sopimuksella palveluja yli yhden miljardin euron edestä, sanoo Kemin vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Pertti Henttinen.

Vasemmistoliiton kaikki 15 valtuutettua vastustivat sotepalvelujen ulkoistamista. Henttinen arvostelee päätöksentekoprosessia: valtuutetut eivät saaneet tarpeeksi tietoa eikä aikaa perehtyä asiakirjoihin, kustannusvaikutukset eivät ole kaikilta osin selvillä eikä henkilöstön kanssa ole käyty yt-neuvotteluja.

ILMOITUS

– Tarkoitus on tehdä valitus ulkoistamispäätöksestä, Henttinen kertoo.

Päätös kampittaa hallituksen sote-ratkaisua

Meri-Lapin kuntien päätös synnyttää tulipalon aiheita myös valtakunnallisesti. Siinä missä suurimmat kaupungit ovat tyytyneet tähän asti pitämään valtiota lobbaavia kokouksia Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren (kok.) johdolla, Länsi-Pohjan kunnat tekivät todellisen irtioton.

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja ja Tornion valtuuston puheenjohtaja Katri Kulmuni myönsi kuntien päätöksen olevan epäluottamus oman puolueensa valmistelemalle soteuudistukselle.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) yritti aivan liian myöhään sammuttaa tulipaloa nimeämällä entisen opetusministerin Maija Raskin (sd.) ja entisen alue- ja kuntaministerin Hannes Mannisen (kesk) selvittämään, miten Lapin sote-palvelut järjestetään maakunta- ja sote-uudistuksessa.

Kunnat eivät jääneet odottamaan, ja nyt Saarikko katsoo, että ulkoistamisen tiellä on vielä monta vaihetta. Saarikko, kuten koko hallitus, on puun ja kuoren välissä. Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteet ovat ristiriidassa Meri-Lapin kuntien itsemääräämisoikeuden kanssa.

Saarikko aikoo pistää sosiaali- ja terveysministeriön asialle pyytämään selvitystä Lapin aluehallintovirastolta. Aikaa olisi ollut jo viime huhtikuusta lähtien, kun esimerkiksi Kemissä päätettiin tuolloin, että ulkoistamisen hoitavaa yritystä haetaan kilpailuttamalla.

Tässä kilpailussa hävisivät Attendo Terveyspalvelut Oy, Ryhmittymä Suomen Terveystalo Oy ja Pihlajalinna ryhmittymä Mehiläisen ryhmittymälle. Perustettava yhteistyöyritys saa käyttää alihankkijoita.

Mehiläinen kaappaa valtaa ja rahaa

Sopimusluonnoksissa on toki mainittu sote-mahdollisuus ja valinnanvapaus, mutta sopimuksen syntymisen jälkeen maakunnalla on erittäin pienet vaikutusmahdollisuudet yrityksen toimintaan. Sen sijaan yritys voi hankkiutua valinnanvapauden piiriin ja hakea asiakkaita muista maakunnista.

Toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää on jo ilmoittanut Mehiläisen tavoittelevan Kemin keskussairaalalle asiakkaita myös koko Lapin maakunnan ulkopuolelta erikoissairaanhoidon valinnanvapauden puitteissa. Hallituksen esitys tuo kiireettömät leikkaukset valinnanvapauden piiriin, mikäli esitys menee perustuslakivaliokunnassa läpi.

Länsi-Pohjan kunnat päättivät siis toimia samantyyppisellä mallilla, jonka perustuslakivaliokunta kielsi soteuudistuksessa. Valiokunta katsoi, että palvelujen pakkoyhtiöittäminen ei takaa yhdenvertaisia palveluja. Nyt palvelut ulkoistettiin yhteistyöyhtiöön, jonka osake-enemmistö on Mehiläisellä.

Yhtiöllä on hallituksessa vahva rooli verrattuna siihen, että muut jäsenet tulevat kunnista.

Vasemmistoliiton Kemin kunnallisjärjestö on arvostellut yhteisyritysmallia kerman kuorinnan mahdollistamisesta. Sopimukseen sisältyy vuosittainen 4 – 7 prosentin voittotavoite. Henttisen mukaan yli viiden prosentin kipuavan voiton osuus käytetään palvelujen kehittämiseen. Moni vastustaja on epäillyt, että voitot tehdään palvelujen heikentymisen kustannuksella.

Työntekijät siirretään uuteen yhtiöön

Työntekijät siirtyvät uuteen yhtiöön vanhoina työntekijöinä liikkeenluovutuksen periaatteella. Työntekijöiden etuudet säilyvät ennallaan siirtymähetkellä voimassaolevan työehtosopimuskauden ajan.

Sopimusluonnoksessa todetaan, että tilaaja vastaa julkisen/kunnallisen eläkelain mukaisista maksuista ja velvoitteista ja palveluntuottaja vastaa työeläkelain mukaisista velvoitteista sopimuskauden ajan.

Kemin vasemmistoliiton kunnallisjärjestön mukaan yhteisyrityksen perustamisen myötä kuntien maksettavaksi on tulossa ns. vanhojen eläkkeiden maksuja Kuntien eläkevakuutuksen laskelmien mukaan 3 – 3,6 miljoonaa euroa vuosittain. Tämän kunnat maksavat, vaikka työntekijät siirtyvät perustettavaan yhtiöön.

Kunnat ja sairaanhoitopiiri sponsoroivat perustettava yhtiötä

Omistajakuntien ja tilaajana toimivan sairaanhoitopiirin hallinnassa olevat laitteet – työasemat, potilastietojärjestelmät, puhelinlaitteet ja puhelinjärjestelmä –, hoito- ja tutkimusvälineet ja kalusteet ovat yhteisyrityksen käytössä vastikkeetta. Yhteiskunnan omaisuutta käytetään vastikkeetta Mehiläisen voittojen tuottamiseen.

Sopimusluonnoksessa painotetaan, että omistajakunnat ja tilaaja eli sairaanhoitopiiri järjestävät ja luovuttavat palveluntuottajalle palvelutuotannon käyttöön toimitilat, laitteet, hoito- ja tutkimusvälineet, työasemat käytössä olevine ohjelmineen tuettuina ja huollettuina Myös kalusteiden sekä laitteiden riittävästä huollosta ja kunnossapidosta sekä hankinnoista vastataan.

Vastikkeeton käyttöoikeussopimus laaditaan palvelusopimuksen liitteeksi.