Lehtikuva/Emmi Korhonen

Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaaman ”Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartan 2017–2030” rinnalle tarvitaan vaihtoehtoisia näkemyksiä suomalaisen varhaiskasvatuksen kehittämiseksi, todettiin ministeriön alaisena toimivassa Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnassa.

Neuvottelukunnan jäseninä alaa edustavat henkilöstöjärjestöt valmistelevat vaihtoehtoja varhaiskasvatuksen kehittämiseksi.

Järjestöt korostavat, että vaihtoehtoisella tiekartalla ei haeta vastakkainasettelua vaan varhaiskasvatuksen työntekijöiltä ja lapsiperheiltä kantautuvien viestien perusteella harkittua vaihtoehtoa.

Hyvää ei tarvitse korjata

Viisi varhaiskasvatuksen parissa työskenteleviä edustavaa ammattiliittoa toteaa yhteisessä kannanotossaan, että suomalainen varhaiskasvatus on arvostettua ja laadukasta ja että hyvää ei tarvitse korjata, mutta sen kehittäminen on kuitenkin välttämätöntä yhteiskunnallisten muutosten ja lapsen sekä perheiden tarpeiden muuttuessa.

”Varhaiskasvatus on palvelu, jota voi toteuttaa vain monien eri osaajien yhteistyönä. Se on lapsen suunnitelmallisen ja tavoitteellisen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostama kokonaisuus, jossa painottuu pedagogiikka. Suomalainen varhaiskasvatuksen moniammatillisuus on kansainvälisestikin kiitetty kokonaisuus, eikä kokonaisuutta voida kehittää painottamalla vain sen yhtä osa-aluetta. Varhaiskasvatuksella on myös yhä merkitystä tasa-arvoiseen työelämään osallistumisen mahdollistajana perheiden näkökulmasta. Kehittämisen tarpeet liittyvät pedagogiseen ja sosiaaliseen osaamiseen ja lasten hoidollisten tarpeiden lisääntymiseen”, järjestöt toteavat.

Pedagogista osaamista lisäkoulutuksella kaikille

Pedagogista osaamista ei pidä järjestöjen mielestä rajata vain yhden ammattiryhmän tai vain tietyn asteen koulutuksen omaavien tehtäväksi.

”Pedagogista osaamista on nyt jo ns. kasvatusvastuullisella varhaiskasvatuksen tehtävissä työskentelevillä henkilöillä. Ainoa kestävä ja realistinen tapa huolehtia riittävästä pedagogisesta osaamisesta on vahvistaa lisäkoulutuksella kaikkien näiden ammattiryhmien osaaminen ja saatavuus. Perheiden moninaiset muodot ja taustat lisäävät sosiaalisen osaamisen tarvetta. Myös yhä pienemmät lapset tulevat varhaiskasvatuksen piiriin jolloin hoidon ja huolenpidon tarve lisääntyy”, kannanotto korostaa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Suomen lähi- ja perushoitajien liitto SuPer, Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy, Suomen Lastenhoitoalan Liitto ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia laativat vaihtoehtoisen kehittämisen kokonaisuuden yhteistyössä Vertikal Oy:n kanssa ja se on määrä luovuttaa 12. joulukuuta.