Euroopan komission torstaina julkistetussa talousennusteessa euroalueen bruttokansantuotteen odotetaan kasvavan kuluvana vuonna 2,2 prosenttia. Suomen bkt:n kasvuksi ennuste lupaa peräti 3,3 prosenttia, kun komission ennusteenlaatijat vielä keväällä arvioivat kasvun jäävän 1,3 prosenttiin.
Euroopan talouden kehitys on ylittänyt odotukset. Komissio arvioi, että siihen ovat vaikuttaneet vahva yksityinen kulutus, talouskasvun nopeutuminen maailmalla ja työttömyyden alentuminen. Myös investointien nähdään olevan piristymässä. Investoinnit lisäävät työllisyyttä ja työntekijöiden mahdollisuuksia kuluttaa.
Komissio kuitenkin näkee palkkojen nousevan vain hitaasti, mutta uusia työpaikkoja syntyy. Euroalueen työttömyysaste on ennusteen mukaan tänä vuonna 9,1 prosenttia, ensi vuonna 8,5 ja 7,9 prosenttia vuonna 2019.
Suomen työttömyysprosentiksi tänä vuonna ennuste antaa 8,6, ensi vuodelle 8,3.
Koko EU:n työttömyysasteeksi ennustetaan tänä vuonna 7,8 prosenttia, 7,3 prosenttia vuonna 2018 ja 7,0 prosenttia vuonna 2019. Työpaikkojen määrän kasvu kuitenkin hidastuu ennusteen mukaan jatkossa.
Euroalueen inflaatioksi eli kuluttajahintojen vuotuiseksi kasvuksi ennuste arvioi keskimäärin 1,5 prosenttia tänä vuonna ja 1,4 prosenttia ensi vuonna. Vuodelle 2019 ennuste odottaa 1,6 prosentin inflaatiota.
Euroopan keskuspankin inflaatiotavoite on kaksi prosenttia, mutta keskuspankin rahapolitiikka on ollut poikkeuksellista vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin rauhoittamiseksi. Poikkeustoimet jatkuvat edelleen.
EKP:n ohjauskorko on ollut nollassa maaliskuusta 2016, ja keskuspankki yhdessä kansallisten keskuspankkien kanssa ostaa koko ajan markkinoilta euroalueen velkakirjoja eli tuo markkinoille rahaa. Kuukausittaisten ostojen määrä päätettiin puolittaa lokakuun lopulla 60 miljardista 30 miljardiin euroon. EKP:n pääjohtaja Mario Draghi on vakuuttanut, että osto-ohjelmaa ei lopeteta yhtäkkisesti vaan ostojen määrä voi vaihdella.
– Jäsenvaltioilta tarvitaan päättäväisiä toimia sen varmistamiseksi, että elpyminen on kestävää ja että sen hyödyt jakautuvat tasapuolisesti. Lisäksi rakenteellinen lähentyminen ja euroalueen vahvistuminen on välttämätöntä, jotta euroalue kestää tulevat häiriöt paremmin ja jotta siitä voidaan tehdä todellinen yhteisen vaurauden veturi, komissaari Pierre Moscovici sanoo komission tiedotteessa.