All Over Press/Alamy

Trump kävi
Etelä-Koreassa

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump
vierailee useassa Aasian maassa 3.–14.11.
Matkaan sisältyi vierailu Etelä-Koreassa tämän viikon tiistaina ja keskiviikkona 7.–8.11.

Alkuperäisen matkaohjelman mukaan
Trumpin oli määrä käydä myös Koreoiden rajalla sijaitsevalla demilitarisoidulla vyöhykkeellä,
mutta tämä peruutettiin viime viikolla.

Korea-tutkija Andrew Logie pitää ydinasekriisiä hälyttävänä. Sotaa ei kuitenkaan tule, jos päättäjät toimivat rationaalisesti.

Pohjois-Korea on uhannut pommittaa Yhdysvaltoja ydinaseella, mutta Bulletin of the Atomic Scientists -julkaisun päätoimittaja rauhoitteli sanomalla, ettei maan johtaja Kim Jong Un ryhdy tekemään itsemurhaa. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puolestaan pääsi otsikkoihin nimittämällä Kim Jong Unia ”pieneksi rakettimieheksi”.

Tragikoomisista piirteistään huolimatta Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain nokkapokka ei vielä ole yltynyt sodaksi. Nykytilanteen ymmärtämiseksi on palattava ajassa 1990-luvulle, jolloin presidentti Bill Clinton pyrki rajoittamaan Pohjois-Korean ydinohjelmaa tarjoamalla energiaa polttoaineen muodossa.

Sopimus kariutui ja myöhemmin selvisi, että Pohjois-Korea kuitenkin rikasti uraania. Tilanne kärjistyi 2000-luvulla, kun Pohjois-Korean talous romahti ja Yhdysvaltojen George W. Bush puhui ”pahan akselista”.

ILMOITUS

Pohjois-Korea eristäytyi entisestään, ja silloinen johtaja Kim Jong Il painotti songun-ideologiaa, jonka mukaan armeija on maan korkein prioriteetti. Pohjois-Korean armeijan modernisoiminen olisi kuitenkin tullut taloudellisesti ja poliittisesti hankalaksi, joten ydinase-ohjelmasta tuli maan puolustuksen tukipilari.

Viime vuosien aikana ydinaseohjelmasta onkin tullut Pohjois-Korean poliittisen identiteetin keskeinen osa. Jopa siinä määrin, että vuonna 2012 uudistettuun perustuslakiin lisättiin kirjaus, joka julistaa maan ydinasevaltioksi.

Rumaa nimittelyä puolin ja toisin

Mutta millainen on diktaattori Kim Jong Un? Ja miten hän suhtautuu siihen, että Trump nimittelee häntä pieneksi rakettimieheksi? Helsingin yliopiston Korean tutkimuksen apulaisprofessori Andrew Logie vastaa.

– Vaikka Kim Jong Unia pidettiin aluksi heikkona ja kokemattomana johtajana, hän ei ole kaihtanut kovia otteita vahvistaakseen asemaansa, Logie sanoo. Korealaisdiktaattori esimerkiksi murhasi setänsä vuonna 2013.

Tosin Kim Jong Unin pitäisi Logien mukaan osata tulkita Trumpin kommentit. Onhan Kim itsekin nimitellyt Barack Obamaa ”apinaksi” ja Etelä-Korean entistä presidenttiä Park Geun Hyetä ”prostituoiduksi”.

Kim Jong Un pelkää ennen kaikkea, että puheet pienestä rakettimiehestä kertoisivat pohjoiskorealaisille, ettei heidän johtajansa olekaan kansainvälisesti kunnioitettu valtionpäämies. Pohjois-Koreassa Kimin suku on verrattavissa jumaliin ja uusi pilkkanimi saattaisi vahingoittaa suvun brändiä. Samasta syystä Pohjois-Korea suuttui vuonna 2014, kun Kimiä pilkkaava amerikkalaiselokuva The Interview tuli levitykseen.

Onko siis Pohjois-Koreassa sellaista sisäistä liikehdintää, joka saa Kim Jong Unin pelkäämään? Vallankumouksethan eivät yleensä tapahdu sorron ja resurssipulan pahimpina aikoina, vaan silloin, kun tunnelin päässä näkyy valoa, elintaso nousee ja keskiluokka kasvaa. Näin kävi esimerkiksi Unkarissa vuonna 1956 ja Tunisiassa vuonna 2011.

– Jotkut pohjoiskorealaiset ja etenkin pääkaupungissa asuva eliitti saattavat pitää Kimin johtajuutta onnistuneena viimeaikaisen talouskasvun ansiosta. Mutta jos Kim pelkää jotakin maan sisäistä ryhmää, se ei ole maaseudun köyhälistö vaan Pjongjangin yläluokka, Logie sanoo.

Tähän asti Kim on miellyttänyt yläluokkaa rakentamalla esimerkiksi huvipuistoja. Mikäli pohjoiskorealaisista tulisi asteittain keskiluokkaisia kuluttajia, niin Kimillä ei olisi yhtä suurta tarvetta sapelinkalistelulle. Olisiko tämä mahdollista? Voisiko kansa luopua juche-aatteesta?

– Ehkä. Ainakin pohjoiskorealaisten mieltymys kulutusta ylistäviin eteläkorealaisiin televisiosarjoihin viittaa siihen. Nuoret eivät ole poliittisesti aktiivisia ja he saattavat olla tyytyväisiä, jos saavat hienoja puhelimia ja taulutelevisioita. Toisaalta on mahdotonta sanoa, mitä tapahtuu, kun kansa saa enemmän tietoa ulkomaailmasta, Logie sanoo.

Kiina pelkää kaaosta rajoillaan

Miten tutkijat sitten saavat tietoa siitä, mitä Pohjois-Koreassa tapahtuu? Pidetäänhän maata maailman sulkeutuneimpana. Logien mukaan loikkarit ovat keskeinen tietolähde, mutta he suhtautuvat hallitukseen lähtökohtaisesti vihamielisesti.


Tutkija Andrew Logie

– Uutistoimisto DailyNK kerää myös tietoa Pohjois-Korean sisältä kouluttamalla rajaa ylittäviä kauppiaita ja salakuljettajia laatimaan raportteja. Tutkija voi myös mennä hengailemaan kiinalaiseen Yanjin kaupunkiin, joka sijaitsee lähellä Pohjois-Korean rajaa. Siellä voi tavata pohjoiskorealaisia kontaktejaan, Logie sanoo.

Mutta takaisin ydinasekriisiin. Kansainvälisen yhteisön langettamat talouspakotteet ovat olleet tehottomia osittain sen vuoksi, ettei Kiina ole halunnut valvoa niiden toteutumista.

Logien mukaan Pekingin keskushallinto pelkää kaaosta rajoillaan, sillä se voisi kiihdyttää epävakautta Tiibetissä ja islaminuskoisten uiguurien asuttamassa Xinjiangissa.

Pidemmällä tähtäimellä Kiinaa huolestuttaa mahdollinen selkkaus Yhdysvaltojen kanssa, minkä vuoksi se on kokenut edukseen pitää Pohjois-Koreaa puskurivaltiona. Tämä liittyy siihen, että Etelä-Koreassa on liki 40 000 yhdysvaltalaissotilasta.

Mutta mitä Pohjois-Korea sitten haluaa ja mitä se tavoittelee uhkauksillaan?

Andrew Logien mukaan tutkijoiden näkemykset jakautuvat tässä asiassa.

– Pohjois-Koreaa sympatisoivat tutkijat painottavat, että kriisin saataisiin ratkaisu, jos Yhdysvallat kunnioittaisi Pohjois-Korean vaatimusta ja lopettaisi jokavuotiset sotaharjoitukset Etelä-Koreassa. Toiset taas arvioivat, että Pohjois-Korean lopullinen tavoite on vallata Etelä-Korea niin, että Yhdysvallat joutuisi perääntymään estääkseen kolmannen maailmansodan, hän sanoo.

Nyt on kaksi epävakaata peluria

Mihin koulukuntaan Logie itse kuuluu?

– Olen siinä mielessä ärsyttävä, että en kuulu kumpaankaan. Nykytilanteessa ongelma on se, että niin Yhdysvallat kuin Pohjois-Koreakin haluavat näyttäviä onnistumisia. Siksi esimerkiksi Yhdysvaltain tekemät kyberiskut eivät ehkä ole Trumpin mielestä tarpeeksi suurenmoisia.

– Pohjois-Korealle puolestaan ydinaseen kehittäminen oli onnistuminen. Seuraava olisi yhdistyminen Etelä-Korean kanssa, mikä on esiintynyt Pjongjangin retoriikassa tavoitteena jo tovin. Ja jos toistaa jotakin tarpeeksi kauan, sen edistäminen teoilla on myös todennäköisempää, Logie sanoo.

Syklit ovat tähän mennessä toistaneet itseään. Pohjois-Korea tekee ydinasekokeen, kansainvälinen yhteisö paheksuu sitä ja langettaa talouspakotteita, joita Kiina soveltaa vaihtelevasti.

Nyt tilanne on kuitenkin Logien mukaan erilainen: Kiina valvoo pakotteiden noudattamista tiukemmin ja epävakaita pelureita on yhden sijasta kaksi.

– Tosin Yhdysvaltain poliittinen järjestelmä suojaa meitä kaikkia Trumpin kaltaisilta hahmoilta. Vaikka Trump huomenna ilmoittaisi Twitterissä iskevänsä Pohjois-Koreaan, todellisuudessa se ei olisi mikään läpihuutojuttu.

– Nämä arviot kyllä perustuvat siihen oletukseen, että Donald Trump ja Kim Jong Un taustajoukkoineen toimivat rationaalisesti. Silloin sota ei syttyisi, ei ainakaan vielä, Logie sanoo.

Trump kävi
Etelä-Koreassa

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump
vierailee useassa Aasian maassa 3.–14.11.
Matkaan sisältyi vierailu Etelä-Koreassa tämän viikon tiistaina ja keskiviikkona 7.–8.11.

Alkuperäisen matkaohjelman mukaan
Trumpin oli määrä käydä myös Koreoiden rajalla sijaitsevalla demilitarisoidulla vyöhykkeellä,
mutta tämä peruutettiin viime viikolla.