Vasemmisto-opiskelijat putosi ylioppilaskuntien edustajistovaaleissa vihreiden taakse toiseksi suurimmaksi poliittiseksi ryhmittymäksi. Kaksissa viime vaaleissa vasemmisto on ollut poliittisten ryhmien kärjessä. Suurin osa edustajistopaikoista on sitoutumattomilla ryhmillä.
– Tulos oli tällä kertaa valitettava. Lukuisat vapaaehtoiset ja ehdokkaat tekivät vaalityötä aktiivisesti, mutta siitä huolimatta tulos jäi kauas tavoitellusta. Vasemmisto-opiskelijat kokonaisuutena menetti valtakunnallisesti yhdeksän edustajiston jäsentä, joka tarkoittaa, että jatkossa edustamme 29 jäsenen voimin, Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja Pekka Rantala sanoo Kansan Uutisille.
Vihreillä on ylioppilaskunnissa yhteensä 33 edustajaa.
Vasemmistolistat saivat Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnassa neljä edustajistopaikkaa (– 2 edellisistä vaaleista) Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnassa kuusi (ei muutoksia), Lapin yliopiston ylioppilaskunnassa yhden (– 2), Oulun yliopiston ylioppilaskunnassa ei yhtään (– 1), Tampereen yliopiston ylioppilaskunnassa kuusi (– 1) ja Turun yliopiston ylioppilaskunnassa kolme (– 2).
Åbo Akademis Studentkårin vaalitulos ei ollut torstaina alkuiltapäivästä vielä valmis, ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunta järjesti vaalinsa viime vuonna. Siellä Sitoutumattomalla Vasemmistolla on kahdeksan edustajaa (+ 3).
Rantalan mukaan kaikkien poliittisten listojen suosio yhteensä laski valtakunnallisesti 79 edustajasta 70 edustajaan ennen Åbo Akademin tilanteen selviämistä.
– Uskon, että vasemmistolaiselle opiskelijapolitiikalle on kysyntää, joten sitä ajamalla, epäkohtiin puuttumalla ja tämänkertaista vaalitulosta arvioimalla saavutamme vuoden 2019 vaaleissa kärkipaikan edustajiston poliittisten ryhmien keskuudessa, unohtamatta vuonna 2018 olevia HYYn edustajistovaaleja, Rantala sanoo.