Runoilija Arvo Turtiainen (1904–1980) mittaili historiaa, yhteiskuntaa ja ihmistä särmikkäästi ja herkästi. Suomi 100 -teemoihin osuukin mitä nasevimmin Turtiaisen esittely, matinean verran edes – siinä määrin terävää hänen historiantajunsa on. Aiempina aikoina hänen arvonsa oivalsivat jo lausujahuiput Yrjö Jyrinkoskesta ja Veikko Sinisalosta alkaen.
Uusin matinea pohjaa Jukka Linkolan vaihtuvatyylisesti säveltämiin, Eeppi Ursinin laulaen ja Risto Aaltosen lausuen tulkitsemiin Turtiaisen runoihin.
Esitys tukeutuu Linkolan yllättäviin pianotaustoihin. Eeppi Ursinin kuulaista lauluista etenkin Tyttö puhdistuspuolelta -tango on sydäntä särkevä, toiveita, kaihoa ja menetystä tulvien. Matka nuoruudesta – ”ilta on, rakastettu saapuu” – taittuu äkkiä vanhuuteen: ”Eikä yksikään käsi sinua yön kuumina hetkinä hyväile.”
Eva Polttilan muistikuvasto on lämminhenkistä ja tarkkanäköistä, olisi aineksia muistelmiin.
Turtiaisen ajan ja ilmiöiden skaala on valtava. ”Kun olin kymmenvuotias, näin keisarin”, hän muistaa pientä hintelää Nikolai II:ta Helsingissä. Kesästä 1918 hän ikuistaa vankikolonnat, ”murtuneet miehet laihoin partaisin kasvoin”. Ja 1940 hän makaa itse sotasairaalassa: ”Vain unta puuttuu ja lohdutusta”.
Näyttelijä Risto Aaltonen ottaa säkeet haltuun varmasti. Ääni on karhea, kokenut ja lämmin, luotu Turtiaisen runoihin, eikä hänen tarvitse paisutella mitään, sävyt, rytmit ja painot uppoavat luonnostaan kuin terva kuivaan puuhun.
Tasapaino löytyi sikälikin, että hän tulkitsee Turtiaista sotia edeltävästä sosiaalisesta eetoksesta alkaen ”Stadin Arskana” 60-luvulla puhjenneisiin slangirunoihin asti. Eikä matkamies vanhana enää julista: ”Anna minulle ranta, puhdasta vettä…”
Runon täysimittaista juhlaa
Matinean yllätyshelmenä oli toimittaja Eva Polttila (s. 1946), joka haastattelussa muisteli sosiaalista isäänsä ”Arvoa”. Runoilija Brita Polttilan (1920–2008), Evan ja Turtiaisen uusperhe asui 1950-luvun alusta asti Pihlajatiellä ja sitten Siilitiellä, ja kesiksi mentiin Päijänteelle Kuhmoisiin.
”Remingtonin raskasta nakutusta ja paksua tupakansavua”, Polttila kuvasi lapsuutta kirjailijaperheessä. Kylässä kävi Mannerkorpea, Sinervoa, Haanpäätä, Tapiovaaraa, Saarikoskea… Lapsenvahteina mieluisimpia olivat taiteilijat Ahti Lavonen ja Mauri Heinonen, joiden kanssa aika meni piirtäen.
Eva Polttilan muistikuvasto on lämminhenkistä ja tarkkanäköistä. Olisi aineksia muistelmiin.
Arvo Turtiainen matinea: Turtiaisen runoja näyttelijä Risto Aaltosen ja laulaja Eeppi Ursinin tulkitsemina. Sävellykset ja säestys Jukka Linkola. Haastattelussa Eva Polttila. Tapahtumapaikkana oli Stadin 4. työväenkirjallisuuspäivät Työväenliikkeen kirjastossa.