Viime viikon tiistaina Venäjä käytti veto-oikeuttaan YK:n turvallisuusneuvostossa kumotakseen Kemiallisten aseiden kieltojärjestön tutkijoiden mandaatin jatkon Syyriassa. Venäjä olisi halunnut jatkaa mandaattia vasta Khan Sheikhunin huhtikuisen kaasuiskun tutkinnan valmistutumisen jälkeen. Venäjä ei myöskään tukenut mandaatin muotoilua, joka sen tulkinnan mukaan olisi mahdollistanut pakotteet ja iskut Assadin hallintoa vastaan.
Khan Seikhunin iskun tutkinta valmistui kaksi päivää myöhemmin, eikä sekään ollut Venäjän mieleen. YK:n tutkijat katsoivat Syyrian hallituksen olleen iskun takana, Venäjä kyseenalaisti todisteet. Todennäköisesti jatkomandaatista päästään ennen pitkää yksimielisyyteen, mutta Venäjä estää kaikki YK:n sanktiot Syyrian hallitusta vastaan.
YK:n Syyria-komission mukaan syyskuun 6. päivään mennessä sisällissodassa oli käytetty kemiallisia aseita 25 kertaa, näistä se syyttää hallitusta 20 iskusta. Lopuista iskuista komissio ei syytä ketään, mutta näistä kaksi on tehty kurdijoukkoja vastaan Syyrian opposition hyökätessä heitä vastaan. Kurdivetoiset Syyrian demokraattiset voimat ovat syyttäneet myös Isisiä kemiallisten aseiden käytöstä. Ilmeisesti kemiallisia aseita ovat käyttäneet kaikki Syyrian sodan pääosapuolet Syyrian demokraattisia voimia lukuunottamatta.
Historiallisista syistä Venäjän johto hyväksyy äärimmäiset keinot ääritilanteissa.
Näyttää siltä, ettei kemiallisten aseiden käyttö ole Venäjälle kynnyskysymys. Venäjällä on Syyriassa pelissä paljon muutakin kun sen sotilastukikohtien tulevaisuus. Viime viikon tiistaina Yhdysvaltalainen turvallisuusyritys Soufan group julkaisi raportin, jonka mukaan Venäjältä on lähtenyt Isisin riveihin enemmän taistelijoita (3 417) kuin mistään muusta maasta. Seuraavilla sijoilla olivat Saudi-Arabia, Jordania, Tunisia ja Ranska. Venäjä kokee Syyrian islamistiryhmien olevan suora uhka sille itselleen, ja käyvänsä Syyriassa uutta vaihetta vuonna 1999 alkaneesta Pohjois-Kaukasuksen konfliktista.
Toinen syy voi olla, että historiallisista syistä Venäjän johto hyväksyy äärimmäiset keinot ääritilanteissa. Venäjän omassa sisällissodassa vuonna 1921 tuore bolševikkihallinto turvautui kemiallisiin aseisiin kukistaessaan sosiaalivallankumouksellisen Antonovin valtavaa talonpoikaiskapinaa Tambovin alueella.