Selvä siirtymä oikealle on yhteistä Itävallalle ja Tšekille. Itävallassa muutos tapahtui puolueiden voimasuhteiden muutoksena, kun taas Tšekissä koko puoluerakenne meni uusiksi.
Itävallan sosiaalidemokraatit (SPÖ) pelasti tappiolta äänien saaminen vihreitä aiemmin äänestäneiltä, mikä yhdessä puolueen hajoamisen kanssa pudotti vihreät parlamentista. Voitostaan huolimatta oikeistolainen kansanpuolue (ÖVP) ja äärioikeiston vapauspuolue (FPÖ) jäivät alle parhaiden tulostensa.
Nuorisopoliitikosta asti tietoisesti uraansa rakentanut ja populismiin taipuvainen Sebastian Kurz (ÖVP) johtaa Itävallan oikeistohallitusta lähivuodet, mutta Tšekin vaalit voittaneen Ano-puolueen perustaja, miljardööri Andrej Babiš joutunee pitkään taivuttelemaan kumppaneita hallitukseen.
Populistit pelaavat kansalaisten peloilla.
Demokratian kriisi
Tšekkoslovakiaan muotoutui vuoden 1989 jälkeen varsin vakiintunut puoluejärjestelmä. Toisin kuin muilla entisillä itäblokin mailla, kuten Puolalla tai Unkarilla, Tšekkoslovakialla oli demokraattisen järjestelmän perintöä aiemmilta vuosikymmeniltä. Se kykeni rauhanomaisesti jakautumaan Tšekin tasavallaksi ja Slovakiaksi.
Populismi haastoi ”vanhat” suurpuolueet – konservatiivit, sosiaalidemokraatit ja kommunistit – vuoden 2010 vaaleissa. Rikkaan yrittäjän rahoilla maasta polkaistu populistipuolue Yleiset asiat nousi parlamenttiin ja hallitukseen. Seuraavana vuonna miljardööri Babiš perusti Ano-puolueen (”tyytymättömien kansalaisten toiminta”) ja vuonna 2013 matkailuyrittäjä Tomio Okamura äärioikeistolaisen puolueen, nykyisen SPD:n.
Konservatiivit (ODS) ja sosiaalidemokraatit (CSSD) olivat kaksi vuosikymmentä vuoron perään hallituksen johdossa. Vuoden 2010 vaaleissa ODS menetti 40 ja CSSD 30 prosenttia kannattajistaan, ja kolme vuotta myöhemmin ODS romahti pienpuolueeksi. Sen kannatusta söi Ano, joka nousi toiseksi suurimmaksi ja sosiaalidemokraatti Bohuslav Sobotkan johtamaan hallitukseen.
Lokakuun vaalit sinetöivät puoluekentän myllerryksen. Babišin Ano voitti ylivoimaisesti saaden 29,6 prosenttia äänistä, konservatiivit nousivat 11,3 prosenttiin, mutta kommunistit (KSCM) jäivät 7,8 prosenttiin ja demarit romahtivat 7,3 prosenttiin. Kristillisdemokraatit kärsivät pienen tappion, mutta porvarikentän hajaannuksesta 2010-luvulla syntynyt Top 09 menetti puolet äänestäjistään.
Jyrkkää muutosta kuvaa myös uusien ryhmien, piraattien (10,8 %), Okamuran äärioikeistolaisen ja islamin vastaisen SPD:n (10,6 %) sekä sitoutumattomien (5,2 %) nousu parlamenttiin.
Pelko populistien aseena
Tšekissä populistipuolueet ovat käyttäneet hyväkseen kansalaisten turhautumista puolueisiin ja virkakoneistoon ja lietsoneet sitä. Eurobarometrin mukaan vain yhdeksän prosenttia tšekeistä luotti puolueisiin viime keväänä. Myös luottamus vakiintuneisiin tiedotusvälineisiin on alhainen, kun taas niin sanottuun vaihtoehtomediaan luotetaan laajalti.
Populistit pelaavat kansalaisten peloilla. Maan talous on varsin hyvässä kunnossa, työttömyys EU-maiden alhaisin, väestöryhmien väliset sosiaaliset erot pienempiä kuin useissa Euroopan maissa. Tosin ansiotaso on alhaisempi kuin ”vanhoissa” EU-maissa. Pelko saavutetun aseman ja hyvinvoinnin menettämisestä on kuitenkin kansalaisten keskuudessa laajaa.
Tähän pelkoon Babišin ja Okamuran kaltaiset populistit iskevät. Maahanmuuttajat ja Okamuralle myös islam ovat käyttökelpoisia aseita, samoin epäluottamuksen lietsominen EU:ta kohtaan. Okamura vaatii siitä eroamista.
Babiš julisti ennen vaaleja, kuinka nyt jos koskaan ”meillä on viimeinen mahdollisuus voittaa korruptoitunut järjestelmä”. Hän oli käyvinään taistelua kansan puolesta eliittiä vastaan.
Kuitenkin Babiš itse, jos kukaan, on eliittiä. Hän johtaa suurta lähinnä elintarvikealan yritysrypästä sekä omistaa kolme sanomalehteä, kaksi aikakauslehteä ja radioaseman. Hänen tekemisiään tutkitaan epäiltynä verovilpistä ja EU-varojen väärinkäytöstä. Hän joutui keväällä eroamaan valtiovarainministerin tehtävästä, ja parlamentti peruutti hänen immuniteettinsa.
Babiš on vakuuttanut syyttömyyttään ja leimannut rikostutkinnan vanhojen puolueiden yritykseksi vahingoittaa häntä. Selitys näyttää uponneen äänestäjiin.
Babiš saanee presidentti Milos Zemanilta tehtäväkseen koota hallitus. Se ei ole helppoa, koska useimmat puolueet ovat alustavasti kieltäytyneet yhteistyöstä.
Itävaltaan oikeistohallitus
Itävallassa kansanpuolueen Sebastian Kurzin ja vapauspuolueen Heinz-Christian Strachen vetämien hallitusneuvottelujen on kerrottu etenevän sopuisasti. Kiistoja odotetaan ainakin EU-politiikasta. Kurz on käynyt Brysselissä vakuuttamassa EU-henkisyyttään, vaikka vastustaakin EU:n pakolaispolitiikkaa ja unionin – hänen mielestään – liiallista puuttumista jäsenmaiden asioihin. Strachen asenne taas on kriittinen, jopa kielteinen EU:ta kohtaan.
Vapauspuolue on vaatimassa itselleen sisäministerin paikkaa päästäkseen kiinni maahanmuuttopolitiikkaan. Julkisuudessa on herännyt kysymys siitä, hyväksyisikö liittopresidentti Alexander Van der Bellen tällaisen ratkaisun.
Kurz väistelee kommentoimasta Strachen taustaa uusnatsien liikkeessä, näin muuan muassa Der Spiegelin haastattelussa. FPÖ:n hän toteaa olevan erilainen puolue kuin hänen omansa, mutta itävaltalaiset ovat antaneet sille tukensa demokraattisissa vaaleissa, eikä näe ongelmaa yhteistyössä sen kanssa.