Pertti Honkasen tilastot kertovat karua kieltä työttömien toimeentulon kehityksestä ja siitä, miten paljon näillä näkymin Sipilän hallitus toimikautensa aikana leikkaa työttömien perusturvaa.
– Yhteisvaikutus peruspäivärahaan vuosina 2015–2019 kohdistuvilla indeksileikkauksilla on 32 euroa kuukaudessa, Honkanen kertoo.
Viime vuosina työttömyysturvassa ei ole ollut näkyvissä juurikaan valopilkkuja. Paitsi Kataisen sateenkaarihallituksen vuonna 2012 tekemä 100 euron tasokorotus perusturvaan.
Indeksileikkausten lisäksi työttömyysturvaan on tehty suoranaisia huononnuksia.
– Se auttoi hiukan, mutta sen jälkeen on ollut aika heikkoa, Honkanen sanoo. Sipilän hallituksen leikkaukset eivät vielä näy tilastoissa, mutta Honkasen simulointilaskelmissa ne on nähtävissä. Yhteisvaikutus syntyy indeksikorotukseen tehdystä rajoituksesta 0,4 prosenttiin vuonna 2015 sekä indeksijäädytykseen ja 0,85 prosentin leikkaukseen vuosina 2017–2019.
Honkanen muistuttaa, että indeksileikkausten lisäksi työttömyysturvaan on tehty suoranaisia huononnuksia kuten ansiosidonnaisen päivärahakauden lyhentäminen.
Laaja työttömyys yli 400 000
Honkanen esitteli äskettäin pidetyssä Työttömien kriisikokouksessa myös työttömyyslukuja eri tilastojen valossa. Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli tämän vuoden kesäkuussa vajaat 250 000 ja TEM:n tilaston mukaan noin satatuhatta enemmän. Nämä erot ovat ennestään tunnettuja.
Honkanen on laskenut myös miten paljon ihmisiä kuuluu niin sanotun laajan työttömyyden piiriin. Heitä oli kesäkuussa paljon yli 400 000. Lukuun kuuluu työttömien työnhakijoiden lisäksi palkattomiin työvoimapalveluihin sijoitetut ja työttömyyseläkkeen saajat.
Laaja työttömyys -laskutapaa Honkanen puolustaa, koska työttömyyden kustannukset työttömyysturvana riippuvat enemmän siitä kuin työttömien työnhakijoiden määrästä.
– Luulisin, että suurin osa palkattomissa palveluissa olevista kokee olevansa työttömiä. Heitä ei luokitella työttömiksi työnhakijoiksi, jos heidät on pantu esimerkiksi työvoimakoulutukseen tai kuntouttavaan työtoimintaan. Useimmiten työttömyysturva on silloin kuitenkin heidän pääasiallinen tulonlähteensä.
Työttömyyspäivärahan ostovoima tammikuusta 1987 elokuuhun 2017 on Honkasen laskelmien mukaan joulukuun 2016 hintatasossa laskettuna noussut yhdellä eurolla.
Työtön vai ulkomaalainen?
Työttömien kriisikokouksen puheenvuoroissa varoiteltiin ratkaisemasta tulevaisuuden työvoimakysymystä siten, että osa omista työttömistä ajetaan syrjäytymisuralle ja puuttuva työvoima haetaan ulkomailta.
– On ikävä tilanne, jos tulevaisuudessa yhä suurempi joukko jää osittain tai täysin syrjäytyneenä pois työmarkkinoilta ja samaan aikaan joudumme ottamaan ulkomailta työvoimaa. Pelkään että näin käy, sanoo palvelujohtaja Kari Kettunen Varsinais-Suomen TE-toimiston tuetun työllistämisen palvelulinjalta.
Pelko voi hänen mukaansa toteutua, sillä viranomaisten nykyiset resurssit eivät riitä auttamaan jo työelämästä syrjäytyneitä takaisin työelämään.
– Nyt työvoiman kysyntä on alkanut vaikuttaa laskevasti pitkäaikaistyöttömyyteenkin. Mutta ensivaiheessa työllistyvät ne, joilla ei ole tarvetta monialaiseen palveluun eli ne, joilla asiat ovat muuten kunnossa mutta työ vain on puuttunut ja siksi työttömyys on venynyt.
Edessä voi Kettusen mukaan olla ikäjakauman myötä työvoimatilanne, jossa työvoimapalveluiden resurssipulasta on vakavia seurauksia. TE-toimistossa pitäisi olla resurssit, joilla torjutaan pitkäaikaistyöttömän syrjäytyminen.
– Pitäisi pystyä ennaltaehkäisemään syrjäytyminen ja vielä jopa korjaamaan niiden osalta joilla syrjäytymistä on tapahtunut. Jos tässä ei onnistuta, työvoima joudutaan hakemaan ulkomailta, koska huoltosuhde on meillä se mikä on, Kettunen sanoo.
Tuetun työllistämisen linjalla, jolla palvelujohtaja Kettunen toimii, tavoitteena on saattaa asiakkaat lähemmäs työmarkkinoita. Eli asiakkailla voi olla terveydellisiä tai psyykkisiä kysymyksiä, joissa he tarvitsevat apua jotta työllistyminen onnistuisi. Työvoimaresurssia tähän tehtävään pitäisi nyt tuntuvasti vahvistaa Kettusen mukaan.
Osallinen työelämään
Neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen TEM:stä puhui tilaisuudessa täystyöllisyydestä, jonka toteutuminen edellyttää pitkäaikaistyöttömyyden ratkaisua.
– En kuitenkaan tarkoita täystyöllisyydellä sitä, että kaikki tekisivät kokoaikatyötä. Sellaista työllisyyttä ei koskaan tulla saavuttamaan. Tarkoitan täystyöllisyyttä, jossa kaikki ovat osallisia työelämään. Osa pienemmällä, osa suuremmalla panoksella.
Tiainen tähdentää, että kyse ei olisi siitä että työn puutteen vuoksi tehdään vähemmän, mikä olisi puolityöttömyyttä.
– Tässä mallissa ihmisille luotaisiin vaihtoehtoja tehdä työtä toisella tapaa. Erilaisilla työajoilla, omien valintojen perusteella niin että esimerkiksi lapsiperheissä vanhemmat voisivat tehdä lyhyempää työaikaa. Myös työnantajan vaihtelevia tarpeita työllistää voitaisiin yhdistellä työntekijöiden vaihteleviin tarpeisiin.
Tällainen täystyöllisyys tarkoittaisi Tiaisen mukaan sitä, että työttömyysaste olisi kolme prosenttia. Jos pitkäaikaistyöttömiä ei tuoda osallisiksi työelämään, työttömyys on hänen mukaansa 7 prosentissa. Tällöin työvoimaa joudutaan hakemaan ulkomailta. Erotus 4 prosenttia tarkoittaa Tiaisen mukaan 100 000 ihmistä.
– Jos otamme ulkomaalaisia töihin ja pidämme ihmiset täällä työttömänä, tuloksena on rasismia, hän sanoo.
Työttömyysturvan muutoksista lisää Kansan Uutisissa lauantaina.