Peliyhtiö Supercellin perustajat veivät neljä kärkisijaa viime vuoden suurituloisimmissa suomalaisissa. Heistä toimitusjohtaja Mikko Paananen ja luova johtaja Mikko Kodisoja olivat myös verottajan unelma-asiakkaita. Molemmat ottivat yli 40 miljoonan euron tulonsa melkein kokonaan ansiotuloina ja maksoivat kikkailematta myös ansioverot. Paanasen veroprosentti oli 52, Kodisojan 51. Paananen maksoi veroja 25 miljoonaa euroa, Kodisoja 21.
He olivat suurituloisimpien listalla sijalla kolme ja neljä.
Suurituloisin oli Supercellin perustajiin kuuluva John Derome yli 74 miljoonan euron tuloilla, joista 60 miljoonaa oli pääomatuloja. Deromen veroprosentti oli 37. Euroina hän maksoi veroja enemmän kuin kukaan muu, yli 27 miljoonaa.
Vanhaa pääomaa edustavien rikkaiden veroprosentti viime vuodelta oli yleensä 33 ja 34.
Sekään ei ole koko totuus, sillä tänään julki tulleessa viime vuoden verotuksessa ovat mukana vain verotettavat tulot. Kaikkein suurituloisimmilla ne ovat eri asia kuin todelliset tulot.
Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala listaa viisi asiaa, joita verokoneet eivät ota huomioon.
Tilastoista puuttuvat verovapaat osingot ja muut verottomat tulot. Esimerkiksi listaamattomasta yhtiöstä saatavista osingoista muodostuvat pääomatulot ovat Suomessa 150 000 euron rajaan saakka 75-prosenttisesti verotonta tuloa silloin, kun osinkoa maksavalla yhtiöllä on riittävästi varallisuutta.
Monet rikkaat hyödyntävät varallisuutensa hallinnoinnissa holding-yhtiöitä, jotka ovat paperilla olevia yrityksiä. Ne omistavat varallisuutta yksityishenkilön puolesta eivätkä holding-yhtiön saamat tulot näy sen omistajan verotiedoissa, ellei hän nosta tuloja itselleen.
Suomalaisilla on lisäksi kymmeniä miljardeja euroja muun muassa vakuutuskuorten kaltaisissa sijoitusvakuutuksissa. Ne ovat laillinen keino harjoittaa verovälttelyä. Lisäksi ovat laittomat veroparatiisikikkailut, joista verottaja ei saa tietoa.
Verohallinnon tilastot eivät myöskään sisällä perintöjä ja lahjoja.