Lehtikuva/Halldor Kolbeins

Islantilaisten suuri enemmistö tuntee epäluottamusta vallanpitäjiä kohtaan. Vanha kaarti sai kuitenkin laajan tuen parlamenttivaaleissa lauantaina.

Islanti ajautui jo toisiin ennenaikaisiin vaaleihin vuoden sisällä. Nyt syynä oli purkautumaan lähtenyt pedofiiliskandaali ja yhden puolueen eroaminen sen vuoksi hallituksesta. Vuonna 20016 hallitus hajosi Panama-papereihin liittyneiden paljastusten vuoksi.

Konservatiivista Itsenäisyyspuoluetta edustavan Bjarni Benedikstssonin johtaman hallituksen kaikki kolme puoluetta kärsivät tappion, ja yksi niistä, Valoisa tulevaisuus, putosi parlamentista, alltingetista.

Itsenäisyyspuolue säilyi suurimpana puolueena 25 prosentin ääniosuudella, mutta siitä aikaisemmin lohjennut Reformipuolue putosi pienimmäksi kahdeksasta parlamenttipuolueesta.

Vihreän vasemmiston Katrin Jakobsdóttir on gallupien mukaan ollut suosituin ehdokas pääministeriksi.

Vihreä vasemmisto ei saavuttanut ennusteiden lupailemaa tulosta, vaikka voitti hieman ja piti liki 17 prosentilla sijansa toiseksi suurimpana puolueena. Sen puheenjohtaja Katrin Jakobsdóttir on ennen vaaleja tehdyn gallupin mukaan islantilaisten suosituin ehdokas pääministeriksi.

Islannin Vihreä vasemmisto kuuluu Suomen vasemmistoliiton tavoin Pohjolan vihreään vasemmistoon.

ILMOITUS

Sosiaalidemokraatit melkein kaksinkertaistivat äänimääränsä 12 prosenttiin.

Edellisvaalien yllättäjä, kansalaisten protestiksi tarjoutunut Piraattipuolue, ei kyennyt säilyttämään asemiaan, menetti miltei puolet kannatuksestaan ja jäi yhdeksään prosenttiin.

Uutena parlamentiin nousi Kansanpuolue liki seitsemällä prosentilla.

Kaatuneen pääministerin paluu

Mielipidetiedusteluissa jopa 80 prosenttia islantilaista on ilmaissut epäluottamusta vallanpitäjiä kohtaan. Vuosituhannen alun talouskähmintöjen opettamina kansalaiset pitävät tärkeänä elinkeinoelämän ja poliittisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä.

Tätä tausta vasten on hämmentävää, että Panama-papereihin liittyneiden paljastusten vuoksi pääministerin tehtävästä vuonna 2016 eroamaan joutunut Sigmundur David Gunnlaugsson palasi näyttävästi parrasvaloihin.

Sigmundur Gunnlaugsson jätti entisen puolueensa Edistyspuolueen, perusti vaalien alla uuden Keskustapuolueen ja sai mukaansa joukon näkyviä edistyspuoluelaisia. Puolue sai liki 11 prosentin äänisaaliin.

Edistyspuolue, joka vuodentakaisissa vaaleissa menetti yli puolet äänistään, pääosin juuri Gunnlaugssonin vuoksi, sai saman verran ääniä kuin Keskustapuolue.

Äänestäjien muisti on lyhyt

Islannin talouden romahdus vuonna 2008 oli seurausta suitsimattomasta taloudellisesta keinottelusta, jolta oikeistohallitus sulki silmänsä ja jota se toimillaan jopa edisti.

Sotkuja siivoamaan joutui sosiaalidemokraattisen pääministerin johtama vasemmistohallitus. Se sai taloutta jaloilleen, mutta islantilaiset joutuivat pitkälti maksumiehiksi. Niinpä he sitten rankaisivat oikeiston jättämiä sotkuja selvitelleitä ja nostivat oikeistopuolueet uudelleen valtaan. Varsinkin sosiaalidemokraatit kärsivät pahasti, ja puolue on nyt nousemassa ahdingosta.

Vaikka oikeisto, Itsenäisyyspuolue ja Reformipuolue, kärsi tappioita lauantain vaaleissa, uuden Keskustapuolueen hyvä tulos nostaa oikeistoon luettavien puolueiden yhteisen kannatuksen 53,5 prosenttiin.

Vasemmistolaiseen blokkiin luettujen Vihreän vasemmiston, Sosiaalidemokraattisen allianssin ja Piraattipuolueen yhteinen kannatus on 37,9 prosenttia.

Äänioikeutettuja oli 290 000, ja heistä äänesti 81,2 prosenttia.

Hallitusneuvotteluista kiperät

Islannin presidentti Gudni Th. Jóhannesson tapaa maanantain aikana puoluejohtajat ja tutkailee hallituksen muodostamisen mahdollisuuksia.

Maanantaiaamun Morgunbladit-lehti ennustaa neuvotteluista vaikeita, koska selviä hallituskoalitioita ei vaalituloksen perusteella syntynyt.

Puoluejohtajat ilmaisivat sunnuntain televisiokeskustelussa halukkuutta etsiä kompromisseja keskeisissä talous- ja sosiaalipoliittisissa kysymyksissä.

Oikeiston ja vasemmiston kesken on kuitenkin suuria eroja. Itsenäisyyspuolue ajaa verohelpotuksia, kun taas Vihreä vasemmisto haluaa verottaa rikkaita nykyistä enemmän. Vasemmisto korostaa panostuksia hyvinvointipolitiikkaan, kun taas oikeisto painottaa satsauksia elinkeinojen edistämiseen.