Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo hehkutti lauantaina puolueensa valtuustossa hallituspuolueiden uusinta ratkaisua sote-uudistukseen liittyvästä valinnanvapaudesta.
– Kokoomusta syytetään siitä, että ajaisimme vain yksityisen sektorin asiaa. Tällaisia tarinoita voi toki sepittää. Tuotan pettymyksen kaikille epäilijöille: kokoomus ajaa palvelujen käyttäjien, meidän kaikkien suomalaisten etua. Haluamme, että jokaisella suomalaisella on varallisuudestaan riippumatta oikeus valita.
Orpo sanoi kokoomuksen kuunnelleen laajasti asiantuntijoita ja vakuutti ratkaisun olevan kestävällä pohjalla. Pääneuvottelija Paula Risikkokin on terveystieteiden tohtori.
– Maakuntahallinnolle tulee velvoite myöntää asiakasseteleitä, mutta ne ovat tarkoin rajattuja. Maakunnalla on käytettävissä kaikki välineet vastata toimivasta kokonaisuudesta. Valinnanvapaus toteutetaan hallitusti, vaiheittain, niin että julkinen erikoissairaanhoito ei vaarannu. Ja että se on taloudellisesti kestävää.
50 000 hoitajalle potkut?
Päivää myöhemmin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri, Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen kirjoitti Uuden Suomen blogissaan ”sote-karnevaalin hinnan” olevan kolme miljardia euroa, kun uudistuksen tavoitteena on säästää kolme miljardia.
Lehtosen mukaan lisäkulut syntyvät kolmea kautta.
Ensiksi hän pohtii, kuinka paljon yksityiselle sektorille annettavaksi suunnitellusta vuotuisesta 5,8 miljardin euron rahamäärästä voidaan säästää julkisella puolella. Yksityisen terveydenhuollon osuudeksi valinnanvapaudesta on hallituksen mallissa laskettu 3 050 miljoonaa euroa. Jotta kulut eivät kasva, pitäisi julkisen terveydenhuollon toimintaa sopeuttaa nykyisestä noin 2 500 miljoonalla, Lehtonen kirjoittaa.
”Käytännössä sopeuttaminen terveydenhuollossa voi tapahtua vain henkilökustannuksia leikkaamalla. Koko 2,5 miljardin euron summan säästö edellyttäisi noin 50 000 henkilön, lähinnä sairaanhoitajien ja lähihoitajien, irtisanomista julkiselta sektorilta, mikä tuskin onnistuu.”
Kysyntä ja hallintokulut nousevat
Toiseksi uusia kustannuksia valinnanvapausmallissa aiheuttaa palvelukysynnän kasvu, jota jo ensimmäiset asiakassetelipilotit osoittavat. Lehtosen ”maltillinen arvio” lisäyksestä on 10 prosentin luokkaa ja se kohdentuu lievien, usein itsestään paranevien, sairauksien hoitamiseen.
Kolmantena merkittävänä kustannuksena Lehtonen pitää hallinnon ja transaktiokulujen lisääntymistä. HUS:n silmätautien palvelusetelissä transaktiokustannus on 15 prosenttia setelin arvosta.
”Kun Sipilän hallituksen asiakassetelimalli tuo ainakin kaksi lääkärintyön lisävaihetta erikoissairaanhoitoon pääsemisen prosessikaavioon, on transaktiokustannus varmasti tuolla tasolla”, Lehtonen kirjoittaa.
Valinnanvapausesityksessä terveydenhuollon asiakassetelipalvelujen arvoksi on laskettu kaksi miljardia euroa. Uusia hallintokuluja tulisi siis 300 miljoonaa.
”Lisälainaa sote-kulujen kattamiseen”
Lehtonen kirjoittaa, että poliisi ja puolustusvoimat tuskin ymmärtävät, että poliisien vähentäminen taikka hävittäjähankintojen lykkääminen on välttämätöntä, jotta hallituksen sote-uudistus saadaan päätökseen valtiontaloutta romuttamatta”.
”Veroasteen kiristäminen entisestään voi taas kokoomuslaisille ministereille olla niin vaikeaa, että mieluummin annetaan seuraavien hallitusten ottaa lisää lainaa sote-kulujen kattamiseen.”
Surullisena Lehtonen pitää sitä, että kolmen miljardin euron uudelle kuluerälle on vaikea osoittaa terveyshyötyä tuovaa vaikuttavuutta. Alkuperäinen tavoite perusterveydenhuollon valinnanvapaudesta olisi hänen mukaansa saatu aikaan myös sairausvakuutuksen korvaustasoa nostamalla. Jonojen poistamisen hinta olisi jäänyt 300 miljoonaan euroon.
– Kokoomus ei hyväksy mallia, joka ei vastaa sote-uudistukselle ja valinnanvapaudelle asetettuja tavoitteita, sanoi Petteri Orpo kokoomuksen puoluevaltuustossa.
Aika skitsofreeninen tilanne, kun säästöt kääntyvät lisämenoiksi vain siksi, että kokoomus ainoana puolueena kannattaa nyt esitettävää valinnanvapausmallia.