Viime torstaina hallitus esitteli vihdoin tuoreimman sote-esityksensä. Samalla paljastui kuinka vakavat erimielisyydet hallituksen sisällä on sote-uudistuksesta. Vastuuministeri Annika Saarikko ei kyselytunnilla halunnut vastata siihen, onko hän henkilökohtaisesti tyytyväinen omaan esitykseensä. Ministeri vastasi sen sijaan, että ”lausuntokierros on erittäin tärkeä”.

Kyse on koko suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa mullistavasta uudistuksesta, joka koskee kaikkien suomalaisten tarvitsemia ja rahoittamia hyvinvointipalveluita, ja vastuuministeri ei pysty edes sanomaan, että hän on esitykseen tyytyväinen. Se kertoo tuoreesta sote-esityksestä kaiken.

Alhaisilla kannatusluvuilla kamppailevalla keskustalla ei ole tarvittavaa neuvotteluvoimaa hallituksen sisällä käytävissä sote-neuvotteluissa. Kokoomus taas pelaa kovaa, koska se arvioi saavansa voiton joka tapauksessa.

Mikäli sote-esitystä ei saada maaliin, kaatuu myös kokoomuksen inhoama maakuntahallinto. Se olisi arvovaltatappio vain keskustalle. Mikäli sote-esitys saadaan maaliin, on se voitto kokoomukselle, joka on saanut sorvattua esitystä niin, että sote-uudistuksen kaikki alkuperäiset tavoitteet on heitetty romukoppaan, ja tilalle on otettu mahdollisimman laajojen markkinoiden avaaminen kokoomuksen kavereiden johtamille terveyskonserneille.

Jos sote-uudistus toteutetaan nykyisen esityksen mukaisena, on kokoomus hallituksen pienimpänä puolueena onnistunut saamaan läpi Suomen historian suurimman hyvinvointipalveluiden ulkoistamisen.

ILMOITUS

Suurimmat muutokset edelliseen sote-esitykseen verrattuna johtuvat suoraan perustuslakivaliokunnan lausunnosta. Julkisten palveluiden yhtiöittämisvelvoitteesta on luovuttu. Maakunnan on järjestettävä ainakin osa palveluista liikelaitosmuotoisesti, vaikka mahdollisuus yhtiöittää osa palvelutuotannosta edelleen säilyy. Yksityisiin sote-keskuksiin ei tule sosiaalityön palveluita, koska toiminnassa on kyse sellaisesta julkisen vallan käytöstä, mitä ei ole mahdollista ulkoistaa yksityisten yritysten hoidettavaksi. Uuteen sote-malliin siirtymisen aikataulua on vaiheistettu.

Kaikki keskeiset ongelmat ovat edelleen jäljellä: Hoitoketjut pirstotaan ja integraatiota vähennetään. Yksityiset firmat saavat perustaa yksityisiä terveysasemia, ja sitä kautta suuren verorahoitteisen markkinan peruspalvelutuotantoon.

Kermankuorinnan ja kustannusten nousun riskit ovat edelleen jäljellä. Maakuntia velvoitetaan ohjaamaan julkista rahoitusta yksityisille terveyskonserneille asiakasseteleiden kautta niin kirurgisissa toimenpiteissä kuin kotipalvelun, kotihoidon ja asumispalveluiden kaltaisissa sosiaalihuollon palveluissa.

Sote-uudistuksessa on kyse suomalaisten hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta, sosiaali- ja terveyspolitiikan tulevaisuuden suunnasta sekä siitä, tuleeko yhteisiä verovaroja käyttää kaikkien tarvitsemien palveluiden vai suurten terveyskonsernien voittojen rahoittamiseksi. Sote-uudistus on tämän vaalikauden tärkein kysymys, ja uudistuksen suunnan muuttamiseksi tarvitaan teitä kaikkia.