Hän jatkaa, että jo työllistyneiden turvapaikanhakijoiden käännyttämisessä jäykkien prosessien vuoksi taas ei ole päätä eikä häntää.
Eduskunta käsittelee lähetekeskustelussa tänään yli sadan kansanedustajan allekirjoittamaa lakialoitetta saatavuusharkinnan poistamiseksi, joka on nostattanut etukäteen värikästä keskustelua. Saatavuusharkinta tarkoittaa työperäisen oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä tehtävää arviota siitä, onko tehtävään löydettävissä henkilöä EU- ja ETA-alueelta.
Vasemmistoliiton kansanedustajista aloitteen on allekirjoittanut aloitteen kirjoittajan Anna Kontulan lisäksi Silvia Modig. Hän puolustaa aloitetta, mutta sanoo ottavansa myös aloitteen vastustajien esittämät huolet vakavasti.
Ei ryntäystä Uudenmaan rakennustyömaille
– Pääkaupunkiseudulla on käynnissä merkittävä osuus koko maan rakennusprojekteista. Rakennusbuumin keskellä saatavuusharkintaa on täällä rakennusalan hommissa poistettu, mutta EU- ja ETA-alueen ulkopuolista työvoimaa ei ole tulvinut syrjäyttämään alalla toimivia suomalaisia työntekijöitä. Toisaalta saatavuusharkintaan liittymätön haaste on, että suuret palkkaerot EU:n sisällä kannustavat työntekijöitä liikkumaan jäsenmaiden välillä, Modig toteaa.
Saatavuusharkintamenettely koskettaa vuosittain joitakin tuhansia työlupia. Menettely koskee jo nyt vain EU- ja ETA-alueen ulkopuolista työvoimaa, eikä prosessin joustavoittaminen tietyillä aloilla ole tähän mennessä johtanut työntekijöiden ryntäykseen.
Päämäärät yhteisiä
Modig muistuttaa, että läpi poliittisen vasemmiston ja ammattiyhdistysliikkeen paiskitaan töitä työntekijöiden oikeuksien puolesta.
– On vain luonnollista, että keinoista on joskus erilaisia näkemyksiä, vaikka tavoitteet ja päämäärät ovat yhteisiä. Ei pitäisi kuitenkaan lähteä lietsomaan vastakkainasettelua suomalaisen tai eurooppalaisen ja Euroopan ulkopuolelta lähtöisin olevan työntekijän välille.
Ihmisoikeudet edellä
Modig näkee kysymyksen saatavuusharkinnan mielekkyydestä ennen kaikkea työntekijän oikeuksien ja ihmisoikeuksien kautta.
– On järjetöntä, että jo Suomessa oleskelevienkin henkilöiden työllistymistä tai työpaikan vaihtoa rajoitetaan.
Modig asettaa saatavuusharkintakeskustelua perspektiiviin myös painottamalla, että kyseessä on vain yksi, verrattain pieni kysymys työntekijän oikeuksien parantamisen kannalta.
Tarveharkinnan poisto ei yksin riitä
– Tietenkään saatavuusharkinnan poisto ei ole ihmelääke, jolla työntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu yksinään turvataan tai työehtojen polkeminen kitketään. Vasemmistoliitto on esittänyt ja tulee jatkossakin vaatimaan useita konkreettisia keinoja, joilla työelämän epäkohtiin puututaan.
Vasemmistoliitto on vaatinut ryhmäkanneoikeutta työntekijöiden suojaamiseksi lain tai työehtosopimusten rikkomiselta. Puolue on esittänyt myös alipalkkauksen kriminalisointia. Lisäksi vasemmistoliitto on esittänyt muun muassa luottamusmiesten tiedonsaantioikeuksien tehostamista.
– Vasemmisto on nyt ja jatkossa duunarin ja heikoimmassa asemassa olevan puolella. Pidämme meteliä ihmisoikeuksien puolesta, eikä tämä ole muuttumassa mihinkään, Modig muistuttaa.