Lehtikuva/Jussi Nukari

Timo Soini itse houkutteli Jussi Halla-ahon puolueeseen, kun maahanmuuttokriitikot olivat menossa Muutos 2011 -liikkeeseen.

Toimittaja Lauri Nurmen tiistaina julkaistu kirja Perussuomalaisten hajoamisen historia (Into) tuo runsaasti lisävaloa kesäkuun tapahtumiin, joissa osa puolueen kansanedustajista lähti omille teilleen ja jatkaa nyt hallituksessa noin 1,5 prosentin kannatuksella. Nurmi osoittaa, että hallituksen käyminen hajoamisen partaalla perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeen oli paljolti teatteria, sillä Jussi Halla-ahon valinnan varalle oli tehty etukäteen varasuunnitelmia.

Nurmi skuuppasi puolueen hajoamisen mahdollisuuden Lännen Mediassa jo hyvissä ajoin ennen puoluekokousta. Silloinen puheenjohtaja Timo Soini kiirehti samana päivänä julistamaan, ettei loikkaa mihinkään perustamastaan puolueesta. ”Se oli Juudas, en minä, joka meni ja hirtti itsensä”, hän kirjoitti blogissaan.

Nurmen esittämä kuvio kuitenkin toteutui lähes sellaisenaan heti perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeisenä tiistaina yhdeksäntoista kansanedustajan erotessa omaksi uusi vaihtoehto -ryhmäkseen, joka jatkoi hallituksessa ja on nyt perustamassa siniset-puoluetta.

Keskusta ja kokoomus jakoivat persuja

Pääministeri Juha Sipilä selvitti hallituskäänteitä eduskunnalle 19.6. Hän vakuutti, että mitään etukäteissuunnitelmaa ei ollut ja piti mielikuvitustarinoina, että tehtäisiin suunnitelmia toisen puolueen puoluekokouksen takia.

Kirjan mukaan perussuomalaisissa tehtiin jo maaliskuussa analyysi, että Halla-aho voittaa Sampo Terhon puheenjohtajavaalissa. Tilannetta seurattiin huolestuneina myös keskustassa, mutta siihen ei voitu puuttua politiikan pöytätapojen vastaisena.

ILMOITUS

Keskustalainen vaikuttaja kertoo kirjassa operaatiosta, jolla selvitettiin, ketkä lähtisivät perussuomalaisista. Heitä löytyi 5–10. Kokoomuksen ja keskustan johtoelinten välillä keskusteltiin molempien ryhmien vahvistamisesta loikkareilla, jos Halla-aho valitaan. Yhtenä vaihtoehtona pidettiin myös soinilaisten omaa eduskuntaryhmää, mutta sen todennäköisyyttä pidettiin pienenä.

Soinin lähipiirissä tehtiin yhteenveto keskustan operaatiosta 17 vuorokautta ennen Jyväskylän puoluekokousta.

Nurmi kirjoittaa, etteivät Sipilä, Soini ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo välttämättä kerro edes muistelmissaan koko totuutta perussuomalaisten hajoamista edeltäneistä tapahtumista. Hänen mukaansa keskustan ja kokoomuksen välillä käydyt keskustelut perussuomalaisten loikkareiden jakautumisesta molempiin puolueisiin ”edustavat politiikanteon salaisinta ydintä”.

Soini halusi halla-aholaisten äänet

Perussuomalaisista lähteneiden mukaan puolue ei ollut enää sama sen jälkeen, kun Halla-aho ja halla-aholaiset veivät kaikki sen johtopaikat. Hallituskumppaneiden mukaan yhteisessä hallituksessa ei voitu jatkaa, koska arvot ovat niin erilaiset. Myös Soini on tehnyt pesäeroa Halla-ahon ajatteluun harvoissa julkisissa esiintymisissään kesäkuun jälkeen.

Toisaalta Soinia on koko ajan syytetty rasistien haalimisesta puolueeseensa sen vaalivoiton varmistamiseksi. Nurmen kirja vahvistaa, että Soini kävi kyynistä peliä ennen vuoden 2011 vaaleja saadakseen myös ”maahanmuuttokriittisten” äänet.

Maahanmuuttopolitiikan tiukentamista kannattavat olivat ryhmittymässä Muutos 2011 -puolueen suojiin ja sen ehdokkuutta harkitsi myös Halla-aho. Vuonna 2010 hän kävi Soinin kanssa keskusteluja Helsingin Sokoksen kahvilassa. Soini on vahvistanut keskustelut, joista Halla-aho sanoo saaneensa mielikuvan, että perussuomalaisissa oltiin huolissaan Muutos 2011 -puolueesta.

”Siinä oli konkreettinen riski, että Muutos 2011 -hankkeesta tulee jotain ja että ne ihmiset, jotka alustavasti olivat lähteneet perussuomalaisten toimintaan mukaan, olisivat joukolla poistuneet siitä”, Halla-aho selvittää kirjassa tapaamisten taustaa.

Loppu on historiaa. Soini otti puolueeseensa maahanmuuttoa kärkiteemanaan pitävät, sai vuoden 2011 vaaleissa suurvoiton ja 2015 toisen, joka johti hänet unelmapestiinsä ulkoministeriksi.