Lehtikuva/Mikko Stig

Työhyvinvoinnin tärkeimmät tekijät ovat Suomalaisen Työn Liiton kyselyyn vastanneiden mukaan hyvä työilmapiiri, motivoiva työ ja mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön ja toimenkuvaan.

Valtaosa, 96 prosenttia, suomalaisista on lisäksi sitä mieltä, että jokaisen työntekijän tulee kantaa vastuuta oman työyhteisönsä hyvinvoinnista. Tulokset selviävät Suomalaisen Työn Liiton Made by Finland -tutkimuksesta.

Häntäpäähän jäävät työhyvinvointitekijöinä palkka ja uralla eteneminen.

Erityisesti kaikkein nuorimmat ja vanhimmat vastaajaryhmät painottavat oman vastuun merkitystä työhyvinvoinnissa. Lähes saman verran, 93 prosenttia suomalaisista, on puolestaan sitä mieltä, että organisaatioiden tulee kantaa vastuuta työntekijöidensä hyvinvoinnista myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Tätä mieltä olivat erityisesti naisvastaajaryhmät, kaikkein nuorinta ja vanhinta ikäryhmää lukuun ottamatta.

Henkilöstöön panostaminen kannattaa

Aiemmat tutkimukset osoittavat Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljalan mukaan sen, että henkilöstöön ja tuotekehitykseen panostavat yritykset ovat muita useammin voitollisia.

– On kiinnostavaa, että tuottavat työntekijät ovat tyytyväisimpiä työntekijöitä ja sama pätee myös toisinpäin, eli tyytyväiset työntekijät ovat tuottavampia. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että työhyvinvointi näyttäisi olevan kaiken perusta ja sitä kehittämällä organisaatiot ja yritykset pääsevät parempiin tuloksiin, jatkaa Eljala.

ILMOITUS

Suomalaisten mielestä työ luo hyvinvointia. Tätä mieltä oli 94 prosenttia suomalaisista ja eritoten miehet ikähaitarin molemmista päistä sekä yli 35-vuotiaat naiset.

– Suomalainen työ perustuu yhteistyölle ja luottamukselle, Eljala sanoo ja jatkaa, että yhdessä tekeminen ja jakaminen sekä toisten ihmisten auttaminen luovat uusia ideoita ja hyvinvointia.

Myös Työterveyslaitoksen selvitys nuorten työntekijöiden työelämäodotuksista tukee näitä Suomalaisen Työn Liiton kyselyn tuloksia.

– Kun kysyimme nuorilta heidän näkemyksiään hyvästä työpaikasta, nousivat työyhteisöön liittyvät asiat listan kärkeen, sanoo erikoistutkija Auli Airila Työterveyslaitoksesta.