hannasarkkinen.fi

Kansanedustaja Hanna Sarkkinen vaatii maakuntavaalien siirtämistä seuraavien eduskuntavaalien yhteyteen huhtikuulle 2019.

Vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Sarkkinen vaatii hallitusta siirtämään maakuntavaaleja vuoden 2019 huhtikuussa pidettävien eduskuntavaalien yhteyteen. Vastaavasti myös tehtävien siirtoa pitäisi lykätä.

– Hallituksen aikataulu on täysin epärealistinen ja epädemokraattinen. Keskeisiä lakiesityksiä ei ole vielä edes annettu eduskunnalle, toteaa Sarkkinen.

Hallitus aikoo pitää jo kertaalleen siirtämänsä maakuntavaalit vuoden 2018 lokakuussa. Alunperin maakuntavaalit piti järjestää saman vuoden tammikuussa. Maakuntavaaleissa valitaan maakuntavaltuustot, joiden näkyvin tehtävä on sote-palvelujen järjestäminen.

Hallituksen siirtää valtaa kunnilta valtiolle ja yksityisille eivätkä maakunnat saa tosiasiallista itsehallintoa.

Sarkkinen muistuttaa, että kansainvälisten suositusten mukaan eduskunnan pitäisi hyväksyä lait vuosi ennen vaaleja tai myöhäisintään puoli vuotta ennen vaaleja. Lait pitäisi hyväksyä nyt tai viimeistään huhtikuussa.

Hän muistuttaa myös äänestysaktiivisuuden merkityksestä:

ILMOITUS

– Erilliset maakuntavaalit tuskin saavat äänestäjiä liikkeelle ja äänestysinto voi jäädä vaimeaksi.

Maakunnille itsehallinto ja liikkumatilaa

Sarkkinen vaatii maakunnille verotusoikeutta, oikeutta päättää hallintomallistaan sekä palveluista. Hallitus on ajamassa maakuntiin tilaaja-tuottajamallia.

– Jos sote menee läpi tilaaja-tuottajamallilla, valinnanvapaudella ja asiakasseteleillä eikä verotusoikeutta ole, tulee hommasta kallista eikä maakunnalla ole eväitä taloudenhallintaan ja itsehallintoon.

– Maakunnille on annettava verotusoikeus ja sitä myöten tulee myös lainanottokyky, hän sanoo.

Hän arvioi hallituksen siirtävän valtaa kunnilta valtiolle ja yksityisille. Maakunnat eivät saa tosiasiallista itsehallintoa. Maakunnilla on oltava liikkumavaraa tehtäviensä määrittelyssä.

Työvoimapalvelut jätettävä kuntiin

Sarkkinen vaatii, että vastuu työllisyyden hoidosta on oltava yhdellä taholla. Nyt se on TE-keskuksilla ja kunnilla. Hän painottaakin lähipalveluiden ja yksilöllisten palveluiden merkitystä.

– Kokonaisvastuu työllisyydenhoidosta on annettava kunnille. Niillä on vastuu alueen elinvoimasta. Kunnalla on ehkä suurempi intressi asukkaidensa työllistämiseen ja olosuhteiden tuntemus.

Entä jos kunta ei selviydykään? Sarkkinen jättäisi liikkumatilaa kunnille ja maakunnille. Nämä voisivat delegoida vastuuta ja työllisyyspalvelujen hoitamista naapurikunnille, kuntayhtymälle tai maakunnalle.

– ”Työttömyyssakot” eivät voi olla kunnilla, jos niillä ei ole vastuuta ja kykyä vaikuttaa työllisyyteen, Sarkkinen toteaa viitaten kuntien pitkäaikaistyöttömyyden johdosta valtiolle tilittämiin maksuihin.