– Tarvitaan asiallista ja ajallista vaiheistusta, kokemusten kautta edeten. Ensisijaisesti on saatava perusterveydenhuolto kuntoon, SOSTEn varapääsihteeri, johtaja Anne Knaapi painottaa.
Ongelmia yhä
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n mielestä uusi valinnanvapausesitys on mennyt selvästi parempaan suuntaan keväisestä esityksestä. Ongelmaton uusi esitys ei kuitenkaan yhdistyksen mukaan ole vaan maakunnan liikelaitoksen myöntämät lukuisat asiakassetelit uhkaavat tehdä järjestelmästä edelleen vaikeasti hahmotettavan ja monimutkaisen.
– On useita ihmisryhmiä, joille valintojen tekeminen ei ole läpihuutojuttu. Monet iäkkäät, paljon palveluita käyttävät ja moniongelmaiset tarvitsevat tukea päätösten tekemiseen, Knaapi muistuttaa.
Asiakasseteleiden tavoite ihmisten itsemääräämisoikeuden ja valinnanvapauden lisäämisestä on Knaapin mukaan hyvä.
– Mutta käytännössä monet ihmiset eivät selviä tästä viidakosta ilman asiantuntevaa ohjausta ja tukea.
Turvataanko integraatio?
SOSTE on jo aiemmin kritisoinut sitä, että sosiaalihuollon palveluiden tipahdettua pois sote-keskuksista, tulee niistä käytännössä terveyskeskuksia.
Uudessa esityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio halutaan varmistaa asiakassuunnitelmilla ja maakuntien sosiaalityöntekijöiden jalkauttamisella sote-keskuksiin. Ajatuksena on, että maakunnan henkilöstö tarjoaisi sote-keskuksissa sosiaalipalveluja ja tekisi palvelutarpeen arviointeja.
Asiakassuunnitelman asema epäselvä
Mutta asiakassuunnitelmien juridinen ja hallinnollinen asema on Knaapin mukaan epäselvä.
– Niitä on vaikea pitää ajan tasalla asiakkaan ja potilaan tilanteen muuttuessa. On vielä mietittävä, riittävätkö nämä toimenpiteet. Kaikkiin sote-keskuksiin tuskin riittää maakunnan työntekijöitä.
Viimesijaisesti maakunnan velvollisuutena on huolehtia palvelujen integraation toteutumisesta.
– Tuottajakentän hajautuessa sen valvominen, pelaavatko palvelut yhteen ja ovatko yksittäisen ihmisen hoitoketjut sujuvat, on käytännössä äärimmäisen hankalaa, Knaapi huomauttaa.