Pankkiunioni nähtiin keskeiseksi EU:n talous- ja rahaliitto EMUn kehittämistehtäväksi torstaina eduskunnan valtiovarainvaliokunnan ja suuren valiokunnan järjestämässä julkisessa kuulemisessa.
Myös hallitus on asettanut Suomen päällimmäisiksi EMU-tavoitteiksi markkinakurin lisäämisen ja pankkiunionin loppuunsaattamisen.
Suomen omaksuma tiukka linja sopii keskustelun perusteella huonosti pankkiunioniin. Suomen mukaan pankkiunionin yhteinen talletussuoja on mahdollinen vasta, kun kaikkien pankkien taseet ovat kunnossa.
Helsingin yliopiston tutkijan Antti Ronkaisen mukaan Suomen linja estäisi käytännössä pankkiunionin etenemisen. Se olisi Ronkaisen mielestä sääli, sillä EMUn uudistamisella ja pankkiunionilla on kiire.
Pieni maa – isot pankit
Myös Suomen Pankin johtokunnan jäsen Olli Rehn pitää pankkiunionia ja talletussuojaa tärkeinä. Ne ovat Rehnin mukaan merkittäviä erityisesti Suomen kaltaiselle pienelle maalle, jossa toimii suuria pankkeja. Asia vielä korostuu Nordean siirtyessä Suomeen.
Rehnin mukaan tulisi rakentaa ohjelma, jolla vähennetään pankkien ongelmaluottojen riskejä.
Alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimo valtiovarainministeriöstä pitää mahdollisena ratkaisua, jossa pankit pääsisivät yhteisen talletussuojan piiriin sitä mukaan, kun tietyt kriteerit täyttyvät.
EMU ja sosiaalinen hyvinvointi
Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes korosti sosiaalisen ulottuvuuden merkitystä EMUn syventämisessä. Talouden ja ihmisten sosiaalisen hyvinvoinnin kysymyksiä ei voi Siimeksen mielestä erottaa tosistaan.
– Talouden vakauden mekanismeja ja siihen liittyviä härpäkkeitä rakennetaan ihmisten hyvinvointia varten, Siimes muistutti.
Alivaltiosihteeri Saarenheimon mielestä pankkiunioniin liittyvä yhteisvastuu on hyväksyttävissä, koska pankkien valvonta, kriisinratkaisu ja sen rahoittaminen voidaan ratkaista yhteisillä säännöillä ja valvonnalla.
Sen sijaan valtioiden välillä yhteisvastuu ei alivaltiosihteerin mukaan toimi. Moraalikadon ja vapaamatkustamisen vaarat ovat ilmeisiä.
Valtioiden taloudenpitoa voidaan koordinoida, mutta toimivia valvonnan mekanismeja ei ole. Eikä niitä voi Saarenheimon mukaan demokraattisin menetelmin rakentaakaan.
– EU voi ohjata jäsenvaltioidensa taloudenpitoa, mutta se ei voi pakottaa.
Talouskuri ei ole kaikille sama
Tutkija Antti Ronkainen pitää EU:n talouskurin periaatteellisena ongelmana, ettei se ole sama kaikille. Saksa ja Ranska eivät voi joutua EU:n kurinpidon kohteiksi, vaikka ne poikkeavat talouskurin vaatimuksista.
– Talouskurin lisääminen tarkoittaa taloudellisesti vahvojen maiden vallan kasvattamista suhteessa kriisimaihin, Ronkainen totesi.