Kuntonen toteaa Puheenjohtajan Blogissaan, että nollaratkaisuihin ei ole pohjaa myöskään suhdannekehityksen tai pidemmän ajanjakson palkka- tai tuloskehityksen perusteella.
”Verrattaessa suhdannekehitystä ja palkkojen sekä myös palkansaajien ostovoiman ja yritysten tulosten kehitystä, ei löydy perusteita nollalla alkaville palkkaratkaisuille. Nollan ja nollalla alkavien palkkaratkaisujen esittäminen perustuu täysin ideologisiin tavoitteisiin suistaa palkansaajat nykyistä heikompaan asemaan yhteiskunnassa.”
Ostovoima veroalen kautta?
Nollalla alkavat palkkaratkaisut nykytilanteessa tarkoittaisivat Kuntosen mukaan sitä, että ostovoiman nostaminen tai edes ennallaan pitäminen edellyttäisi tuloverotuksen alentamista. Hän jatkaa, että ostovoiman alentaminen olisi työllisyyden kannalta täysin järjetöntä ja myrkkyä myös kotimaiselle elintarviketeollisuudelle.
”Tuloverotuksen alentaminen nykyisen hallituksen toteuttamana tarkoittaisi paitsi tuloerojen kasvattamista, myös kulkua kohti heikompia julkisia palveluita ja painetta lisätä esimerkiksi haitta-, käyttö- ja kulutusveroja.”
Arvonlisäveron korotus tai laajentaminen kohdistuisi Kuntosen mukaan rajuimmin pienituloisiin ja esimerkiksi työttömiin. Kotimainen elintarviketeollisuus saattaisi lisäksi löytää edestään uuden sokeriveron, ”läskiveron” ja varmasti paineen korottaa alkoholiverotusta entisestään.
EK koordinoi
Työnantajien keskusjärjestö EK puhuu mielellään, että tupojen ja keskitettyjen palkkaratkaisujen aika on ohi. Samalla se kuitenkin Kuntosen mukaan koordinoi työehtosopimusneuvotteluja ehkä tiukemmin kuin koskaan ennen. Ja työnantajat järjestöineen nojaavat poliittiseen valtaan eduskunnassa ja hallituksessa.
Maan hallitus on vielä vaikeuttanut tilannetta entisestään siirtämällä työaikalain ”uudistuksen” käsittelyn ensi keväälle. Palkansaajajärjestöissä onkin Kuntosen mukaan aiheellinen ja vahva epäluulo, että hallituksella on tarkoitus tuoda keväällä aiemmin esillä ollutta lakiesitystä vielä enemmän työnantajien vaatimuksia myötäilevä esitys pöytään eli heikentää työaikalakia työntekijän kannalta ajankohtana jolloin liittokierros olisi juuri käyty.
”Toivottavasti vientiteollisuuden työnantajat eivät sorru ylimielisyyteen ja vastapuolen aliarviointiin, mitä näyttää vähän olevan ilmassa”, Kuntonen päättää kirjoituksensa.