Ennenaikaisiin maapäivävaaleihin Niedersachsenissa ajauduttiin, kun Stephan Weilin (SPD) johtama punavihreä hallitus menetti niukan enemmistönsä vihreiden edustajan loikattua kristillisdemokraatteihin.
CDU:ssa loikkari otettiin korostetun maireasti vastaan. Loikkaus aiheutti kuitenkin tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa, myös CDU:n kannattajien keskuudessa, laajaa paheksuntaa. Tapahtuneen arvioidaan olevan yhtenä syynä kristillisdemokraattien tappioon. Loikkari putosi maapäiviltä.
SPD:n tulos 36,9 prosenttia on paras sitten vuoden 1998. Puolue sai tuntuvasti lisää kannatusta aikaisemmin äänestämättä jättäneiltä ja oli ykkönen työläisten keskuudessa.
Osavaltiovaali heikensi vihreiden ja liberaalien neuvotteluasemaa Saksan tasolla.
Edellisten vaalien voittaja CDU menetti tuntuvasti ääniä ja jäi 33,6 prosenttiin.
Liberaali FDP, josta CDU oli toivonut itselleen hallituskumppania, oli ainut puolue, joka menetti kannattajiaan nukkuvien puolueeseen, ja se kärsi näin selvän tappion.
Varsinainen rökäletappio kohtasi vihreitä, jotka menettivät yli kolmanneksen kannatuksestaan. Huomattava osa siirtyi demarien äänestäjiksi.
Vaikeat vaihtoehdot
Vihreiden tappio johti siihen, ettei punavihreällä hallituksella ole enää enemmistöä maapäivillä.
Stephan Weil ryhtyy muodostamaan hallitusta, mutta se käy vaikeaksi. Vaihtoehtoina ovat joko SPD:n ja CDU:n suuri koalitio tai demarien, vihreiden ja liberaalien hallitus.
Äärioikeistolainen ja kansalliskonservatiivinen AfD (Vaihtoehto Saksalle) jäi 6,2 prosenttiin, mikä oli sille pettymys. Se menestyi parhaiten työttömien keskuudessa.
Vasemmistopuolue Die Linke puolestaan menetti juuri työttömien ääniä AfD:lle, vaikka sen kannatus lisääntyi muissa väestöryhmissä. Linke putosi maapäiviltä edellisissä vaaleissa ja jäi nytkin hieman viiden prosentin äänikynnyksen alle, vaikka kasvatti selvästi äänimääräänsä. Äskeisissä liittopäivävaaleissa Linke sai Niedersachsenissa 6,9 prosenttia äänistä.
Harmia Merkelille
Kuluvalla viikolla alkavat neuvottelut uudesta Saksan liittohallituksesta Angela Merkelin johdolla. Unionipuolueet, kristillisdemokraattinen CDU ja kristillissosiaalinen CSU, ovat jo keskenään vääntäneet kättä niitä erottavista kysymyksistä ja päätyneet kompromissiin muun muassa pakolaispolitiikasta.
Liittohallituksen muodostamista yrittävät CDU/CSU, vihreät ja FDP olisivat toivoneet Niedersachsenin vaaleista poliittista taustatukea neuvotteluihin, mutta kävi juuri päinvastoin.
Merkeliä kristillisdemokraattien tappio tuskin suuremmin heilauttaa, mutta liberaalien ja eritoten vihreiden on työläämpää saada tavoitteitaan hallitusohjelmaan. Baijerilainen CSU ja sen johtaja Horst Seehofer suhtautuvat syrjäkarein vihreisiin hallituskumppanina.
Jos liittohallitusta ei saada muodostetuksi jouluun mennessä, lisääntyy uhka ajautumisesta uusiin liittopäivävaaleihin – tai sitten kasvaa demareihin kohdistuva paine lähteä Merkelin johtamaan hallitukseen.