Hallituksessa levällään oleva työaikalaki hiertää toimihenkilöitä palkkaneuvottelupöydissä. Hallitus aikoo tuoda työaikalakiesityksen vasta keväällä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vahvisti viikonvaihteessa, että työaikalain käsittely siirtynee keväälle.
Työaikalain muutos koskettaa etenkin asiantuntijatehtävissä olevia toimihenkilöitä. Heidän työaikasuojaansa puretaan, ja seurauksena saattaa olla palkattoman työn lisääntyminen.
– Soveltamisalan laajuus asiantuntijoiden kohdalla on ongelmallinen. Ei tiedetä, kuinka laajaa joukkoa muutos koskee. Pahimmillaan tämä tarkoittaisi, että kaikki esimiestehtävissä tai siihen verrattavassa asemassa olevat rajattaisiin työaikalain ulkopuolelle, sanoo ammattiliitto Pron edunvalvontayksikön johtaja Markku Palokangas.
Porukka olisi sidottu työnantajaan 24/7 peruspalkalla.
Työaikalain muutokset ajetaan työehtosopimuksiin
– Jos lakiesitys annetaan ensi keväänä, on selvää, että työnantajat saman tien alkavat ajaa pykäliä myös työehtosopimuksiin. Työaikalain pitää suojata työntekijää. Työehtosopimuksilla on sovittu tätä paremmin, mutta työnantajat haluavat mennä lain tasolle ja vieläpä sopia tätäkin väljemmin työntekijän kanssa, sanoo Palokangas.
Työaikalain piiriin kuulumattomien työntekijöiden laajentaminen koskisi etenkin STTK:n, Pron ja ennen kaikkea Akavan jäseniä.
– Työnantaja pyrkii siirtämään laista itselleen edullisimmat muutokset suoraan työehtosopimuksiin. Tämä tietysti heikentää palkansaajien työaikasuojaa. Se vaikuttaa työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin sekä jaksamiseen, Palokangas sanoo.
Peruspalkalla toimihenkilöille ympäripyöreitä päiviä
Palokankaan mukaan yhä enemmän olisi porukkaa, joka tekisi työtä pelkällä peruspalkalla eikä saisi ylityö-, varallaolo-, sunnuntai- tai muita korvauksia. Kyse on myös työturvallisuudesta, jos työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy ja työtä teetetään jatkuvasti jossain muodossa.
– Me haluamme, että työaika pysyy nykyisellään tai sitä lyhennetään, mutta työnantajan intressi on päinvastainen. Työnantajat haluavat, että työntekijät ovat käytettävissä, mutta eivät ole halukkaita siitä maksamaan.
Työntekijä saattaisi joutua päivystämään tai olemaan varalla ilman korvauksia, jos lakipykälät kirjoitetaan epämääräisesti.
– Tämä johtaisi siihen, että porukka olisi sidottu työnantajaan 24/7 peruspalkalla, Palokangas huomauttaa.
Asiantuntijoiksi laskettavien työntekijöiden joukko on vielä avoinna. Hallituksen ja työmarkkinoiden yhteinen työryhmä päättyi erimielisenä, mikä antoi hallitukselle etulyöntiaseman lain valmisteluun.
– Me emme tiedä, keitä nämä asiantuntijat ovat ja kuinka laajasti aiotaan siirtää työaikalain piirissä olevia ulkopuolelle. Ennen kuin muodostuu uutta oikeuskäytäntöä, tämä veisi vuosia.
Työaikapankista syytä sopia
Kolmikantaisen työryhmän mietinnössä puhutaan joustotyöstä, mutta sen sisältö on jäänyt epämääräiseksi. Palokankaan mukaan tämä lisää työajan huokoisuutta.
– Joustotyöaika liittyy ITC-alalla tehtävään tai muuhun työhön, jota voidaan tehdä eri paikoissa ja erilaisilla laitteilla. Tällä kavennetaan työaikasuojan piirissä olevia ihmisiä ja mahdollistetaan ”paikallista sopimista” siten, että työnantaja voi entistä enemmän määritellä miten ja milloin työtä tehdään.
Palokankaan mukaan on tärkeää sopia selkeästi työaikapankeista ja niiden käyttämisestä.
– Ylitöitä, sunnuntai- tai viikonlopputyötä siirretään työaikapankkiin, josta niitä voi käyttää myöhemmin. Kysymys siitä millaisilla ehdoilla siirtäminen tapahtuu, mitä siitä saa nostohetkellä ja miten pitkällä ilmoitusajalla pankista nostaa.