Lehtikuva/Pau Barrena

Katalonian tapahtumat on oiva esimerkki EU:n kyvyttömyydestä ja haluttomuudesta suojata ihmisoikeuksia. Periaatteessa EU noudattaa YK:n ihmisoikeussopimusta, mutta vain periaatteessa. Ajatus, että valtion sisäiset asiat ovat sen oma asia, ei kestä lähempää tarkastelua. Sellaisia EU:ssa tehtyjä lakeja, jotka kirjataan sen jäsenmaiden lainsäädäntöihin, on kunkin maan noudatettava.

Valikoivasti tapahtuva puuttuminen valtion sisäisiin asioihin on eettisesti tuomittavaa. Jos tuomitaan jonkun valtion toiminta, pitäisi tuomita muidenkin valtioiden vastaavanlaiset teot.

Ihmisoikeuksia loukkaavien tekojen määrä maailmassa on valtava, joten on ymmärrettävää, ettei kaikkia ehditä tutkia. Ehdottomasti väärin on se, että niin sanottuja länsimaisia arvoja kunnioittavien valtioiden tekojen paheksumisen kynnys on huomattavasti korkeampi kuin kehityksensä alkuvaiheissa olevien valtioiden. Asian pitäisi olla juuri päinvastoin. Tämän päivän Espanja ei saa puolustaa toimintojaan Francon ajan käytännöillä.

Suomikin on innolla mukana muiden maiden sisäisiin asioihin puuttumisessa (onneksi myös paheksuttiin Espanjan hallituksen harjoittamaa väkivaltaa Kataloniassa). En tarkoita pelkästään sitä, että moni suomalainen merkittävässä asemassa oleva henkilö opastaa miten Venäjällä asiat olisi hoidettava, vaan myös Suomen osallistumista Afganistanin sotaan. Siellä on rikottu ja rikotaan edelleen kaikkein perustavinta ihmisoikeutta: oikeutta elämään.

Markku J. Kekäläinen
Espoo