Jarmo Lintunen

Tutkijat seuloivat algoritmilla päivittäin kaiken kuntavaaliehdokkaiden tuottaman avoimen sisällön Facebookissa ja Twitterissä noin kuukautta ennen vaaleja.

– Vihapuhetta on aina ollut olemassa. Sitä on aina tuotettu pönkittämään oman ryhmän asemaa ja syrjimään toisia, mutta sosiaalinen media on tehnyt siitä aikaisempaa näkyvämpää, tutkijatohtori Reeta Pöyhtäri Tampereen yliopistosta sanoo tiedotteessa.

Tutkijat pitivät tärkeänä löytää kaikentyyppinen vihapuhe. Maahanmuutto ja turvapaikanhakijat ovat usein näkyvimpiä teemoja, mutta yhtä tärkeää on tunnistaa esimerkiksi naisiin, etnisiin vähemmistöihin tai poliittisiin kantoihin kohdistuva vihapuhe.

Kuntavaaleissa kaikki puolueet sitoutuivat siihen, että eivät hyväksy vihapuhetta vaalikampanjoissaan.

Tutkijat huomauttavat, että algoritmi kykenee toimimaan valtavien aineistojen seulojana, joka tuo esiin epäilyttäviä viestejä, mutta vain ihminen voi tehdä lopulliset päätelmät vaadittavista toimenpiteistä.

– Viranomaisnäkökulmasta toimenpiteitä aiheutti korkeintaan 20 viestiä. Sanojen listaus ei sinänsä ole riittävää, koska merkitys tulee niiden yhdistelystä. Toisaalta meillä ei taas olisi resursseja näin mittavaan seurantaan ilman vihapuhekoneen ja tutkijoiden apua, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä sanoo tiedotteessa.

Kuntavaaleissa kaikki puolueet sitoutuivat siihen, että eivät hyväksy vihapuhetta vaalikampanjoissa.

Aalto-yliopiston sekä Helsingin ja Tampereen yliopistojen lisäksi kuntavaalien aikana toteutetussa kampanjassa olivat mukana yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ja Ihmisoikeusliitto yhteistyössä Etnisten suhteiden neuvottelukunnan, Open Knowledge Finlandin, Futuricen ja Rajapinta ry:n tutkijoiden kanssa.