Pintaa syvemmältä
Pietarin trollitehtaan perusti lähinnä ravintola-alalla toiminut Jevgeni Prigozhin kesällä 2013, ilmeisestikin Kremlille uskollisen nuorisojärjestön Nashin tilauksesta ja rahoituksella. Alkuvaiheessa nelikerroksisessa vanhassa tehtaassa toiminut firma, Internet Research Agency, työllisti 400 nuorta. Useimpien tehtävänä oli lähettää tuhansia ylhäältä tulleita viestejä määrättyihin osoitteisiin, toisten oli kirjoittaa kommentteja some-osoitteisiin, vähintään sata viestiä päivässä. Kolmannen ryhmän urakkana oli neljä laajempaa juttua päivässä levitettäväksi nettiin.
Jokaiselle sosiaaliselle medialle on oma osastonsa: Facebook, Venäjän oma ”Facebook” VKontakte, Twitter, Instagram, Venäjän medioiden kommenttiosastot. Tähän on tarvittu noin 40 huonetta. Työaika on ollut kello 9–21. Aamulla on listattu mitä mielipiteitä sinä päivänä ajetaan.
Prigozhinilla on myös oma yksityisarmeija.
Tehdas on myös tuottanut ”uutisia”. Kun presidentti Barack Obama saapui G20-huippukokoukseen Pietariin 2013, häntä tervehti ryhmä ”homoaktivisteja” joilla oli Obama on kanssamme -julisteita. Poliisi hajotti ryhmän, mutta kävi ilmi, että ”mielenosoitus” oli Prigozhinin-väen järjestämä. Tapauksesta levitettiin kuvia, joiden tarkoitus oli pilkata ”feminiiniä” Obamaa ja paikallisia liberaaleja.
”Väärästä” julkisuudesta seuraa rangaistus. Kun Ylen Jessikka Aro teki 2014 reportaasin trollitehtaasta, seurauksena oli laaja vihakampanja häntä vastaan. Kun pietarilainen uutissivusto Fontanka selvitteli Prigozhinin toimia, sen toimittajia pahoinpideltiin ja uhkailtiin.
Prigozhinin väki on myös tohtoroinut Ukrainaa koskevaa uutisointia muun muassa perustamalla marraskuussa 2013 ”Harkovan uutistoimiston” levittämään Venäjä-myönteisiä näkemyksiä. Myöhemmin tämä ”uutistoimisto” siirrettiin Pietariin trollitehtaan yhteyteen.
Ukrainan sota onkin trollitehtaalle tärkeä aihe. Siihen liittyy myös linkki presidentti Donald Trumpiin. Amerikkalainen lehtimies Adrian Chen, joka on seurannut trollitehtaan kehitystä, on kertonut monien trollien mielipiteiden alkaneen muuttua vuoden 2015 loppupuolella. He alkoivat yhä useammin esittää itsensä konservatiivisina äänestäjinä ja Trumpin kannattajina, mutta Chen ei ymmärtänyt tätä muutosta.
Vasta myöhemmin Chen tajusi Putinin ja Trumpin lähentyneen tosimaailmassa. Trumpin kampanjapäällikkönä toimi Paul Manafort, joka sitä ennen oli vaikuttanut Ukrainan venäjänmielisen presidentin Viktor Janukovitshin lähipiirissä. Nyt Manafortin toimintaa tutkitaan Washing-tonissa osana Venäjän mahdollista vaikuttamista Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.
Nyky-Venäjällä voi yksityistää melkein mitä vain, myös sodankäynnin. Prigozhinin salaisimpiin projekteihin kuuluu hänen yksityisarmeijansa. Alunperin se toimi yksikkönä Donbassin separatistien joukoissa. Yksi hänen yhtiöistään on rakentanut tukikohdan lähelle Ukrainan raja, josta venäläiset ”vapaaehtoiset” ovat siirtyneet Donbassin asemiesten joukkoon.
Prigozhinin rahoittamaa osastoa johtaa entinen everstiluutnantti Dmitri Utkin, joka käyttää sotilasnimeä Wagner. ”Isänmaan sankarien päivän” juhlallisuuksissa Kremlissä viime joulukuussa Putin luovutti mitalin myös Utkinille, antaen täten virallisen leiman epävirallisen joukon toiminnalle.
Erään tiedon mukaan juuri Utkinin miehet muodostivat sen ”ystävällisten vihreiden miesten ryhmän”, joka helmikuussa 2014 miehitti Krimin. Sen jälkeen he siirtyivät Donetskiin. Fontankan mukaan Prigozhin ja hänen turvapäällikkönsä ovat usein lentäneet Utkinin kanssa, varsinkin Rostoviin, josta Donbassin separatistien sotaa on johdettu.
Tämän vuoden alussa Prigozhinin uutistoimisto FAN alkoi kirjoittaa innokkaasti ISIS Hunters -nimisestä Syyrian armeijan erikoisosastosta. Myöhempien tietojen perusteella kyseessä on Wagnerin järjestämä venäläisten palkkasoturien taisteluosasto, joka on käyttänyt panssarivaunuja ja tykkejä. Heidän toimeksiantonsa on ollut lähellä Palmyraa sijaitsevien öljykenttien valtaaminen Isisiltä ja niiden puolustaminen.
Syyrian hallitus on maksanut operaation kustannukset. Lisäksi Prigozhinin yhtiö Evro Polis on Fontankan mukaan sopinut sen kanssa öljylähteiden käyttöönotosta ja suojaamisesta. Palkkiona yhtiö saa neljänneksen öljyn myyntituotoista.
Prigozhinilla on siis mahtavasti salassa pidettyä taloudellista valtaa. Sen sijaan hän kipeästi kaipaisi yhteiskunnallista arvostusta. Toukokuussa 2016 Pietarin poliisi pysäytti hänen autosaattueensa osana kampanjaa valtion rekisterikylttien ja sinisten vilkkuvalojen väärinkäyttöä vastaan (Venäjän korkeat viranomaiset saavat käyttää tällaisia liikkumisensa sujuvoittamiseksi).
Kun autot pysähtyivät kadun laitaan, eräs Prigozhinin henkivartijoista yritti estää poliisia kuvaamasta tilannetta. Poliisi vastasi repimällä sinisen valon autosta. Prigozhinilla ei siis vielä ole sellaista valtaa, jota hän toivoisi.