Lehtikuva/Martti Kainulainen

Yritysten kilpailukykyä on viime vuosina parannettu noin neljällä miljardilla eurolla.

Tämän vuoden alussa voimaan tullutta kilpailukykysopimusta vastusti eduskunnassa ainoastaan vasemmistoliitto. Nyt kun sen vasta ensimmäisen vuoden lomarahaleikkaukset on koettu ja työnantajien maksuosuuksia sosiaaliturvan rahoituksesta siirretään palkansaajille vielä useita vuosia, sopimuksen huonot puolet on nähty laajemminkin.

Tämä heijastuu eduskunnassa niin, että kiky nousee jatkuvasti keskusteluihin eikä vastuu sen seurauksista kelpaa oikein kenellekään.

Torstai-iltana keskustelu lisäbudjetista meni kikyn ruotimiseksi. Kari Uotila (vas.) kertoi valtiovarainvaliokunnan ensi vuoden budjetin käsittelyn yhteydessä syntyneestä käsityksestä, että sopimus perustui väärään arvioon.

– Nyt kun me olemme valtiovarainvaliokunnassa muun muassa käsitelleet ensi vuoden budjettia ja kuunnelleet asiantuntijoita taloustilanteeseen liittyen, niin jäipä mieleen – kun ei voi suoraan lainata, kun mietintö on tietysti vielä kesken, valmistuu vasta vuoden lopulla – että käsitys on se, että se arvio, että meidän kustannuskilpailukyky oli näin paljon kaksi vuotta sitten jäljessä, oli täysin perusteeton.

”Ekonomistit eivät tunnusta virheitään”

– Jos tämä olisi luonnontiedettä, niin se uskallettaisiin tunnustaa, mutta kun tämä on taloustiedettä, niin ekonomistit eivät koskaan virheitään tunnusta, Uotila sanoi.

ILMOITUS

Hänen mukaansa ”jostakin oli syötetty sellainen arvio, että Suomen kustannuskilpailukyky on 15 prosenttia jäljessä keskeisiä verrokkimaita, vaikkapa Ruotsia ja Saksaa”.

– Tämän seurauksena syntyi kiky, joka on leikannut ostovoimaa, pidentänyt työaikaa, leikannut ne lomarahat julkisen puolen työntekijöiltä ja johtanut siihen, että nyt vuoden aikana palkansaajien reaaliansiot ovat laskeneet. Tämä talouspoliittinen vaikutus on todella kielteinen meidän työllisyydelle, ja niin kuin on todettu jo kikyn yhteydessä, kiky-sopimus itse asiassa hidastaa talouskasvua ja heikentää työllisyyttä lyhyemmällä aikavälillä. Ne positiiviset vaikutukset, jos ja kun niitä tulee, tulevat pitemmällä aikavälillä ja ehkä tähän ilmapiiriin liittyen, Uotila jatkoi.

”Ei mitään tekemistä viennin vedon kanssa”

Ben Zyskowicz (kok.) jakoi tunnustusta vasemmistoliiton johdonmukaisuudelle.

– Te olette aikanaan vaalien alla olleet yhtymättä muiden puolueiden vaatimukseen siitä, että tulee tehdä säästöjä, te olette olleet jo silloin valmiita siihen, että mieluummin otetaan lisää velkaa, ja te olette vastustaneet kilpailukykysopimusta jo silloin, kun se solmittiin.

– Nythän vihreät sekä edustaja Viitanen ja muut demarit ovat huomanneet, että se onkin huono sopimus, vaikka täällä olivat yksimielisesti hyväksymässä ja kannattamassa kilpailukykysopimusta silloin, kun se solmittiin.

– Vasemmistoliiton talous- ja työllisyyspoliittinen linja oli kyllä hyvin johdonmukainen ja selkeä ennen eduskuntavaaleja, mutta me emme osanneet sitä puolustaa, sanoi Markus Mustajärvi (vas.).

Mustajärven mukaan kikyllä ei ole esimerkiksi viennin vedon ja viennin kasvun kanssa mitään tekemistä.

– Tämä kikyhän rakennettiin niin, että asetelman loi kyllä hallitus laittamalla palkansaajapuolen pään pölkylle, narun kaulaan ja vielä pistoolin ohimolle ja sanoi sitten, että nyt neuvotellaan. Eli hallituksen vetäytyminen tästä vastuusta on kyllä aikamoista pelaamista, kun tietää, mitä esimerkiksi pääministeri Sipilä kävi sanomassa PAMin hallituksessa. Se oli suoraa uhkailua.

Yrityksille nelisen miljardia euroa

Paavo Arhinmäki (vas.) luetteli, millä kaikilla tavoilla veronmaksajat ovat viime vuosina tulleet yrityksiä vastaan:

– Kela-maksun poisto, noin miljardi euroa; yhteisöveron alentaminen, noin 800 miljoonaa euroa, ehkä miljardi, kun laskee sen kokonaisuudessaan. Ja nyt kiky-sopimuksessa, kun siirretään työntekijöiden maksettavaksi aikaisempia työnantajien maksuja, puhutaan noin 2 miljardin euron potista.

Arhinmäki muistutti, että kiky-sopimuksella leikattiin julkisen puolen ostovoimaa, mutta sillä on vaikutusta myös tasa-arvoon ja matalapalkkaan. Keskitetyissä sopimuksissa on tavoiteltu tasa-arvo- ja matalapalkkaeriä.

– Leikkaukset, joita hallitus on ollut kätilöimässä lomarahoihin, leikkaavat nimenomaan naisvaltaisilta ja pienipalkkaisilta aloilta, niin tämähän johtaa tilanteeseen, jossa palkkaero naisten ja miesten välillä kasvaa, ei kapene, Arhinmäki sanoi.