Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Teollisuuden ja palvelujen liikevaihto kasvaa lähes 10 prosentin vauhtia vuoden takaiseen verrattuna. Samaan aikaan palkansaajien ansiot laskivat 0,4 prosenttia.

Syksyn työmarkkinakierros ja Metsäteollisuuden esittämä nollaratkaisu puhutti kansanedustajia eduskunnan kyselytunnilla. Vasemmistoliiton Kari Uotila kiitti pääministeri Juha Sipilää hänen kannanotostaan, että nolla on kohtuuton.

– Kohtuullisia palkankorotuksia tarvitaan palkansaajia kyykyttäneen kikyn tuomien palkanalennusten, työajanpidennysten ja lomarahaleikkausten korvaamiseksi, mutta niitä tarvitaan myöskin kotimaisen ostovoiman turvaamiseksi ja sitä kautta talouskasvun ja työllisyyden paranemisen vauhdittamiseksi, Uotila sanoi.

Hän tarkensi, että vasemmistoliitolle kohtuus palkankorotuksissa on prosentteja, ei niiden kymmenyksiä.

Uotila kysyi Sipilältä, onhan koko hallitus tukemassa kohtuullisten palkankorotusratkaisujen syntymistä syksyn työmarkkinakierroksella.

Sipilä vastasi viestittäneensä työmarkkinajärjestöille, että yhteisestä kiky-pöydästä paikallisen sopimisen edistäminen on vielä vaiheessa.

ILMOITUS

– Toivomme, että se menee eteenpäin. Olen myöskin viestinyt tuohon pöytään, että emme sitä hyvää kehitystä, mikä työllisyydessä nyt tällä hetkellä on, tuolla kierroksella sössisi vaan pysyisimme maltissa. Olen myös sanonut mielipiteenäni sen, että kyllä 0,0 kuulostaa tässä tilanteessa aika huonolta ratkaisulta.

Miten kasvu kaikille?

Uotila jatkoi sanomalla, että Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan teollisuuden ja palvelujen liikevaihto kasvaa lähes 10 prosentin vauhtia vuoden takaiseen verrattuna. Samaan aikaan palkansaajien ansiot laskivat 0,4 prosenttia edellisen vuoden kolmanteen neljännekseen verrattuna.

– Kasvu kuuluu kaikille. Millä toimenpiteillä hallitus aikoo turvata tämän hyvin laajasti hyväksi havaitun tavoitteen toteutumisen käytännössä?

Sipilän mukaan keino on työllisyyden parantaminen.

– Toivon, että tällä syksyn työmarkkinakierroksella, joka jatkuu tuonne tammikuun loppuun saakka, ei myöskään viedä niitä hyviä elementtejä, mitä meillä nyt yhteiskunnassa ja kasvussa on, koska vain sitä kautta tämä hyvä työllisyyskehitys jatkuu.

Ruotsissa ja Saksassa isoja korotuksia

Jukka Gustafsson (sd.) luetteli kilpailijamaissa sovittuja palkankorotusprosentteja: Ruotsissa on takana 2,2 prosentin palkankorotus, ja nyt siellä on sovittu kolmeksi vuodeksi 6,5 prosentin palkankorotus. Saksassa on sovittu 21 kuukauden palkankorotuksista, joiden prosenttitaso on 4,2.

– Minä ymmärrän, ettei pääministeri halua ottaa kantaa näihin prosentteihin, mutta mitä ajattelette siitä, että kunnon korotus, 1,5–2 prosenttia, jos joku haluaa, kuitenkin parantaa meidän suhteellista kilpailuasetelmaamme Ruotsiin ja Saksaan? Tämä lisäisi ostovoimaa, eikö se olisi Suomen yhteiskunnan ja työllisyyden kannalta hyvä asia?

Sipilä sanoi, ettei lähde mukaan huutokauppaan. Hänen mukaansa Ruotsin ja Saksan kilpailukykyetua on vasta kurottu kiinni ja niissä sovitaan asioista paljon enemmän työpaikkojen tasolla, paikallisella sopimisella.

Ostovoima veronmaksajien kontolla

Myös Li Andersson (vas.) sanoi vasemmistoliiton linjauksen olevan se, että kunnollisista palkankorotuksista kannattaisi sopia kansantaloudellisistakin syistä eli korvaamaan kilpailukykysopimuksen haitallisia vaikutuksia kansantaloudelle ja palkansaajien ostovoimalle.

– Onhan se mielenkiintoista, että tilanteessa, jossa talous kasvaa Suomessa, vastuu palkansaajien ostovoiman kehityksestä on siirretty työnantajilta hallitukselle eli veronmaksajat joutuvat veronkevennysten kautta huolehtimaan siitä, että palkansaajien ostovoima kehittyy suotuiseen suuntaan tilanteessa, jossa talous muuten kehittyy hyvään suuntaan.

– Onko tämä teidän mielestänne, pääministeri Sipilä, ollut oikea ratkaisu, ja millä tavalla hallitus aikoo nyt jatkossa huolehtia siitä, että suomalainen osaamispääoma, koulutus, ei näiden leikkausten seurauksena rapistu? Andersson kysyi.

Sipilän vastaus tähänkin asiaan oli paikallinen sopiminen.