Hallitus julkisti viime viikolla Turun terrori-iskunkin yhteydessä esiin nousseen sisäisen turvallisuuden strategian tiekartan. Sen pitäisi kertoa hallituksen visio, miten Suomi olisi maailman turvallisin maa.
Turvallisuuden strategian tiekartta on jo nimestään lähtien ylätason paperi. Se antaa vain vähän vihiä hallituksen konkreettisista toimista kansalaisten turvallisuuden parantamiseksi. Sen sijaan taustatyö on tehty kohtuullisen hyvin. Megatrendit ja uhat tunnistetaan melko hyvin. Tästä saanee kiittää tutkimustiedon käyttöä ja viisaita virkamiehiä.
Kansalaisten yhdenvertaisuuden tunnustetaan olevan Suomen voimavara ja yhteiskuntaa koossa pitävä voima. Sekin tunnustetaan, että polarisaatio sekä syrjäytyminen ja huono-osaisuus kasautuvat. Strategiset linjaukset, puhumattakaan konkreettisista toimenpiteistä, eivät vastaa näihin uhkiin.
Päinvastoin, hallitus on lisännyt toimillaan syrjäytymistä, tuloerojen kasvua ja huono-osaisuuden kasautumista. Ei olekaan ihme, että se vastoin omia uhka-arvioitaan ei kykene vastaamaan edes itse nostamiinsa turvallisuusuhkiin.
Syrjäytymisuhan alla olevien miesten määrä kasvaa. OECD:n selvityksen mukaan yli viidennes 20–24-vuotiaista miehistä on työttömänä eikä osallistu koulutukseen. Kasvavan joukon piirissä saattaa muhia radikalisoituminen, joka vahvistuessaan heijastuisi koko yhteiskuntaan ja poliittiseen järjestelmään.
Maailmalta tuttu ilmiö on arkipäivää myös Suomessa. Hallitus myöntää, ettei tähän ilmiöön vastaaminen tai sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen onnistu ainoastaan lisäämällä turvallisuusviranomaisten resursseja.
Poliisin resursseja on lisätty, esityksiä tiedustelulainsäädännöstä on laadittu ja rajavalvontaa tiukennettu samaan aikaan, kun koulutuksesta on leikattu.
Maahanmuutto halutaan pitää hallittuna, mutta se tunnustetaan välttämättömyydeksi. Syntyvyys ei yksinkertaisesti riitä ikääntyvän väestön ja työvoimatarpeen paikkaamiseen.
Samaan aikaan osa maahanmuuttajista, etenkin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet, on haavoittuvassa asemassa. Samoin rikosten kohteeksi voivat joutua etniset vähemmistöt.
Suomalaisen yhteiskunnan sisäisen turvallisuuden uhat ovat hyvin kotoperäisiä, vaikka kansainväliset megatrendit vaikuttavat ilmapiiriin.
sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi