Lehtikuva/Tolga Akmen

Ehdotus yhteisestä työmarkkinavirastosta tulossa parlamentin käsittelyyn.

Ehdotus Euroopan unionin yhteisestä työmarkkinavirastosta tulee parlamentin käsittelyyn ennen ensi vuoden loppua. Viraston tarkoituksena on estää väärinkäytöksiä ja helpottaa maiden välistä yhteistyötä.

Ammattiyhdistysliikkeelle komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin aloite tuli pienoisena, mutta toivottuna yllätyksenä.

Vielä on epäselvää, onko kyse varsinaisesta virastosta vai jäsenmaiden yhteisestä verkostosta.

Lähetettyjä työntekijöitä koskeviin väärinkäytöksiin on tällä erää vaikea puuttua. Lähettävän maan työnantaja voi ilmoittaa maksavansa työntekijän sosiaalimaksut eli eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut, vaikka todellisuudessa maksuja ei hoideta kuntoon. Tällä tavoin lähtömaan yritys saa urakan hinnan niin alhaiseksi, että se voittaa tarjouskilpailun.

– Se on kaikkialla laitonta, mutta vastaavia tapauksia on Suomessakin, SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä sanoo.

ILMOITUS

Meillä ei sen sijaan voi polkea varsinaisia palkkoja. Siitä pitävät huolen yleissitovat työehtosopimukset. Sähköliitto voitti Olkiluodon puolalaisten sähkömiesten palkkakiistan, eli työntekijöille pitää maksaa suomalaisten sopimusten mukaiset palkat.

Ristelä huomauttaa, että ongelmia on edelleen mm. lähetettyjen työntekijöiden majoituskuluissa ja päivärahoissa.

– Työnantajan pitäisi maksaa ne kuten kotimaisillekin komennusmiehille. Monet ulkomaiset työnantajat vähentävät kuitenkin majoituskuluja palkasta eikä päivärahoja makseta. Tällä tavoin kierretään työnantajavelvoitteita.

Itä-Eurooppa eri linjoilla

Paraikaa uudistetaan lähetettyjen työntekijöiden direktiiviä. Valmista pitäisi saada vielä tämän syksyn aikana. Seuraavan kerran työministereiden ministerineuvosto käsittelee asiaa lokakuun loppupuolella.

Direktiivin soveltaminen vaihtelee suuresti maittain. Monin paikoin syyllistytään myös selviin väärinkäytöksiin.

– Valvonta on heikkoa. Kaikki työnantajat eivät noudata säännöksiä. Eurooppalainen viranomainen voisi olla hyvä keino varmistaa, että tieto jäsenmaiden välillä kulkee ja että hyvät valvontakäytännöt leviävät, Ristelä sanoo.

Samalla lähtömaiden viranomaisille tulisi painetta jakaa oikeaa tietoa yrityksille. Itä- ja Länsi-Euroopan kesken käydään kovaa kädenvääntöä lähetetyistä työntekijöistä.

Ranskassa aihe nousi yhdeksi presidentinvaalien teemaksi. Presidentti Emmanuel Macron yrittää nyt taivuttaa Itä-Euroopan maat Länsi-Euroopan linjoille, jotta väärinkäytökset saataisiin kuriin.

Macronin mukaan sosiaalimaksut tulisi maksaa tietyn ajan kuluttua työntekomaahan. Näin Itä-Euroopan yritysten tarjoaman työn hinta tulisi likemmäksi Länsi-Euroopan maiden tasoa. Tätä ei ole mukana komission korjausesityksessä.

Palkat voivat olla mitä vain

Monissa maissa lähetettyjen työntekijöiden palkat jäävät selvästi jälkeen paikallisesta tasosta.

Saksassa sopimukset eivät yleensä ole yleissitovia. Tällöin lähetetyille työntekijöille voidaan tietyissä tapauksissa maksaa pienempää palkkaa.

Isossa-Britanniassa sopimukset ovat yrityskohtaisia. Ristelä huomauttaa, että direktiivi ei tunne yrityskohtaisia sopimuksia.

– Siellä lähetetyille kuuluu vain laissa määritelty minimipalkka. Olisi tärkeää, että direktiiviin laajettaisiin maininta, minkä kaikkien sopimusten mukaan palkkaa tulee maksaa. Se olisi suuri muutos.