Helsingin kaupunkiympäristölautakunta päätti tiistaina esittää kaupunginhallitukselle itäisen saariston asemakaavan hyväksymistä. Lautakunta päätti kuitenkin edellyttää, että kaava-alueelle luodaan hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa linjataan alueen luonnonsuojelun ja retkeilyn periaatteita. Tavoite on varmistaa metsäluonnon monimuotoisuus ja lintujen pesintärauha.
Vasemmistoliitto asettui tukemaan ympäristöjärjestöjä, jotka syyskuun lopulla vetosivat lautakuntaan saadakseen asian palautettua valmisteluun. Ympäristöjärjestöjen mukaan itäisen saariston asemakaavan luontotietopohja on selvästi riittämätön.
Kaavasta palautusesityksen tehnyt kaupunginvaltuutettu ja kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mai Kivelä (vas.)esitti, että kaavaa jatkotyöstettäisiin selvittäen, miten alueen luonto- ja linnustoarvoja voitaisiin suojata tehokkaammin kaavamerkintöjen ja -määräysten avulla.
Jatkoselvitystä Kivelä esitti kaikkiaan yli tusinalle saarelle, niiden joukossa muun muassa Harjaluoto, Hattusaari, Hernesaari, Huomenlahja, Itäinen Villaluoto ja Villinki.
Villingistä olisi Kivelän esityksen mukaan pitänyt lisäksi selvittää Helsingin omistuksessa saaren luoteisosassa sekä Kristallilahden itäpuolella olevien palstojen sekä valtio-omisteisen itä-Villingin pohjoisosan rakentamattoman, yhtenäisen metsäisen alueen jättäminen rakentamisen ulkopuolelle.
Elävä ja monimuotoinen saaristoluonto
Vetoomuksessaan järjestöt nimesivät suurimmaksi ongelmaksi sen, ettei kaavatyön yhteydessä ole selvitetty lainkaan metsäisiä luontoarvoja. Ympäristöjärjestöjen vetoomuksen allekirjoittivat Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri.
Järjestöt ovat pyrkineet vaikuttamaan Itäisen saariston asemakaavaprosessiin usean vuoden ajan, jotta kaava huomioisi alueen olennaiset luontoarvot. Näiden arvojen huomioiminen on järjestöjen mukaan tärkeää, jossa saaristoluonto säilyy elävänä ja monimuotoisena.
60 erikokoista saarta
Asemakaava koskee isoa 60 erikokoisen saaren aluetta, jolla aikaisemmin ei ole ollut asemakaavaa. Saaria omistavat yksityisten ohella Helsingin kaupunki ja valtio.
Kaavoituksen lähtökohtana on ollut virkistyskäyttö ja luonnonsuojelu, mutta vasemmistoliiton ja ympäristöjärjestöjen mielestä kaavaesitys ei siis ole kyllin suojeleva.
– Lähtökohtaisesti on hyvä että kaava tehdään ja että saaristoa avataan virkistyskäyttöön, jotta saarista voi nauttia muutkin kuin ne jotka siellä jo omistavat jonkun kesäpaikan, Kivelä sanoo.
Vaikka lautakunnan hyväksymän esityksen luonnonsuojeluun jäi isoja puutteita, Kivelä on tyytyväinen kompromissilisäykseen.
– Tosin hoito- ja käyttösuunnitelma on heikompitasoinen työkalu luonnonsuojeluun kuin suojaaminen kaavamerkinnöillä, Kivelä toteaa.
Lautakunnan esitys käsitellään seuraavaksi kaupunginhallituksessa ja sen jälkeen valtuustossa.