Lehtikuva/Martti Kainulainen

Arvostelivatko palkansaajajärjestöt keskeneräistä mietintöä?

Liikesalaisuuslakia valmistellut työryhmä on päätynyt sekavaan tilanteeseen. Täyttä selvyyttä ei ole siitä, jatkuuko työryhmän työskentely vielä, vai onko se päättynyt erimielisenä.

Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehistä ja työmarkkinajärjestöistä koostuvan työryhmän määräaika oli syyskuun loppuun, mutta se ei aivan pitänyt. Viime perjantaina piti olla työryhmän viimeinen istunto ja siinä uskossa palkansaajakeskusjärjestöt esittivät työryhmän muistioon yhteisen eriävän mielipiteensä. Mahdollisten eriävien mielipiteiden jättämiseen oli myös kehotettu.

Akava toimitti eriävän mielipiteen julkisuuteen ja siitä nousi haloo. Järjestölle kerrottiin asian olevan vielä keskeneräinen.

Työryhmän puheenjohtajan hallitusneuvos Liisa Huhtalan mukaan työryhmän työ on viimeistelyvaiheessa.

– Työryhmän jäsenille on lähdössä vielä viimeisessä kokouksessa sovittuja muokkauksia. Tavoitteena on, että työryhmän mietintö olisi valmis ja julkistettavissa ensi viikon alkupuolella.

ILMOITUS

Uusia kokouksia ei työryhmälle kuitenkaan ole sovittu.

– Tällä hetkellä ei ole suunnitelmissa, että työryhmä vielä kokoontuisi. Sitäkin voi vielä ajatella, jos tarvetta on.

”Kokoukset on jo pidetty”

Työryhmän alajaostossa toiminut Ammattiliitto Pron lakimies Päivi Vanninen sanoo olevansa siinä uskossa, että työryhmä on työnsä päättänyt.

– Kokoukset on pidetty ja määräaika on päättynyt jo viikko sitten. Ainakaan minulle ei kukaan ole kertonut, että tämä vielä jatkuisi.

Vanninen tosin huomauttaa toimineensa vain työryhmän alajaostossa, joten hänellä ei ehkä ole kaikkea tietoa työryhmän toiminnasta.

Rajoittaa edunvalvontaa

Liikesalaisuuslaki perustuu EU:n asiaa koskevaan direktiiviin. Se tulee laittaa jäsenmaissa voimaan 8. kesäkuuta 2018 mennessä.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen yrittäjät ovat olleet tyytyväisiä työryhmän tuloksiin.

Palkansaajajärjestöjen mielestä työryhmän esitys heikentäisi työntekijän asemaa monin tavoin, vaikka EU-direktiivi ei sitä edellytä. Lakiesityksen epäillään toteutuessaan johtavan myös tulkintaongelmiin.

Arvostelijoiden mielestä lakiesitys laajentaisi työntekijän vastuuta liikesalaisuuksista merkittävästi. Akavan tiedotteen mukaan esitys rajoittaa työntekijän perusoikeuksiin kuuluvia sananvapautta ja järjestäytymisvapautta.

Lakiesitys voi estää laajaan liikesalaisuuteen vedoten työntekijää tukeutumasta esimerkiksi luottamusmiehen apuun ristiriitatilanteessa.

Työsopimuslaki vai salassapitolaki?

Jo nykyisellään työsopimuslaki kieltää työntekijää ilmaisemasta työnantajan liikesalaisuuksia ulkopuolisille.

Palkansaajajärjestöjen mielestä työsopimuslaki tulee määritellä ensisijaiseksi, koska se on pakottavaa lainsäädäntöä ja rajoittaa liikesalaisuuslain soveltamista työntekijän ja työnantajan välillä.

Myös yhteistoimintalaissa on pykälä, joka koskee yt-neuvottelujen yhteydessä ilmi tulevia liike- ja ammattisalaisuuksia.