Hallitus on päässyt yksimielisyyteen sote-uudistukseen liittyvän valinnanvapauden järjestämisestä. Asia meni uuteen valmisteluun sen jälkeen, kun perustuslakivaliokunta kesällä tyrmäsi edellisen mallin muun muassa palveluiden yhtiöittämispakon vuoksi.
Nyt hyväksyttyjä linjauksia valottaa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) Muutoksessa-blogissa. Lain viimeistely ja perustuslaillinen arviointi jatkuvat virkatyönä. Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ottavat kantaa torstaina.
Saarikon mukaan valinnanvapauden toteutumisen keinot ovat samat kuin keväisessä esityksessä – sote-keskus, asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetti.
”Niin ikään säilytimme kansalaisten oikeuden valita julkisen järjestelmän sisällä oman liikelaitoksen, joka tuottaa vaativammat palvelut. Yhä jokaisella on myös oikeus olla valitsematta”, Saarikko kirjoittaa.
Maakunnilta asiakasseteli
Maakunnille ei tule palvelujen pakkoyhtiöittämistä, mutta ne voivat halutessaan tehdä sen. Oleellisena Saarikko pitää muutosta, jonka mukaan maakunnalla on velvoite omaan liikelaitokseen. Tämä turvaa julkisten palveluiden saatavuuden kaikissa olosuhteissa, hän selittää.
Maakunnan on jatkossa tarjottava asukkailleen asiakasseteli tarkkaan määritellyissä palveluiden kokonaisuuksissa. Saarikon mukaan tämä parantaa erikokoisten yrittäjien asemaa palveluiden tuottamisessa ja lisää palveluiden saatavuutta.
Sote-keskuksen valinta vuonna 2021
Kansalaiset saavat valita oman sote-keskuksen hallituksen linjausten mukaisesti vuonna 2021. Perustuslakivaliokunnan rajauksen vuoksi sote-keskusten velvoittavissa tehtävissä on sosiaalihuollon osalta vain neuvonnan ja ohjauksen tehtävä. Sote-keskuksen vastuulle siirretään myöhemmin myös rajattu määrä erityisosaamista, esimerkiksi erikoislääkäreiden konsultaatioita ja avovastaanottotoimintaa.
Mikäli kansalainen ei tee oman sote-keskuksen valintaa, on hän automaattisesti kahden vuoden ajan julkisen palveluntuottajan asiakas. Silloin ne kansalaiset, jotka eivät vielä ole tehneet valintaa sote-keskuksesta, listataan palvelujen tavoitettavuuden mukaan eri tuottajien asiakkaiksi, Saarikko kertoo.
”Valinnanvapauden tulo osaksi tulevaa maakuntien järjestämää sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää on monin tavoin hieno juttu. Se vahvistaa potilaan ja asiakkaan oman äänen kuuluvuutta, lisää vertailtavuutta palvelutuotantoon ja varmistaa palvelujen saatavuutta”, Saarikko kirjoittaa.
Lausuntokierrokselle valinnanvapauslaki lähtee marraskuun alussa.